11. joulukuuta 2017

Ensimmäinen kuukausi

Tämä syksyinen auringonlaskukuva on siltä illalta, kun oltiin tulossa Carterin kanssa valmennuksesta takaisin talliin ja sovittiin edellisen omistajan kanssa kaupat hevosesta. │ Päivää ennen klinkkaa kävin testailemassa miten hevonen liikkuu liinassa. Vastaus: hyvin hitaasti, mutta tietää mitä pitää tehdä! Tuona päivänä C meni myös viimeisen ratsastuskoulutuntinsa. │Klinikan pihalla odotellaan pääsyt ostotarkastukseen. C oli niin fiksusti koko ajan, ihan kuin kävelisimme paikkaan joka päivä. │ Tämän pitäisi olla ennen edellistä kuvaa, sillä tässä ollaan vasta matkalla klinikalle.

Jännissä tunnelmissa klinikalla, odotellaan tutkimuksiin pääsyä. │ Kaupat tehty ja Carter muutti yksäripäätyyn omaan uuteen karsinaansa! Ensimmäiset päivät olivat jännät, kunnes heppa kotiutui uuteen kotiinsa ja naapureihin. │ Ensimmäistä kertaa liikkeellä oman hevosen kanssa. ♥ │ Ostin heti ensitöikseni bot-tallisuojat ja ovatkin olleet jo ahkerassa käytössä. Pelkäsin alkuun suostuuko Carter pitämään niitä jaloissaan vai repiikö yön pimeinä tunteina ne pois, mutta hienosti se on antanut niiden olla rauhassa. *kop kop*

Ensimmäinen viikko meni vain talutellessa ja monesti lähdimme pellolle ja metsään samoilemaan.

Edellisten kuvien teema jatkuu. Saatiin nauttia muutamista ihanista talvipäivistä, joina paistoi jopa aurinkokin. │ Selfie parhaan kanssa! │ C:n ilme kun ei saa syödä..

Alle viikon päästä kengityksestä olimme reippailemassa metsässä, kun C yhtäkkiä käveli huonosti ja kappas, syyksi paljastui puoliksi irronnut kenkä. Palasimme könkäten tallille ja parin tallilaisen voimin saimme kiskottua kengän irti. Kengittäjä tuli lyömään sen kiinni seuraavana päivänä ja sitten jännitettiin tuleeko irronneen kengän kavioon kaivamasta kolosta paise. No ei onneksi! │ Uuden tarhan siistimistä, hetki meni mutta risukko lähti. │Uudessa takissa uudessa tarhassa. │ Sitten eteen tuli uusi murhe, kun jo tuntihevosaikoina kintereisiin tulleet hiertymät aukesivat kunnolla..

Uusin haavojen takia alkoi jalan turvottelu ja sen myötä kylmäily, joista ei muuten olla päästy vieläkään eroon. │ Reilun viikon taluttelujakson jälkeen kiipesin viimein selkään. │ Maailman paras mulkosilmä. ♥ │ Haavojen seurantaa. Päätin kuvata hepan kaikki vammat ja miten ne muuttuvat ajan mittaan.

Uuden tarhan myötä pääsin vihdoin myös madottamaan! │ Jalkojensa takia C ei saa pitää yhtään täyttä vapaata, eli pelkkä tarhailu ei riitä vaan joka päivä on käytävä edes kävelemässä. Sen vapaat ovatkin nyt mun fiiliksestä riippuen taluttelua tai maastoilua.

Joku söpöläinen haluaa herkkuja! C oppi nopeasti että ruokaa löytyy karsinan viereisestä kaapista ja katsoo useasti tuolla ilmeellä, kun teen sen ruokia. Toisinaan myös muutama leivänpala eksyy sen suuhun. │ Alun lumiset maisemat vaihtuivat lumettomiin. Tällä hetkellä onkin pieni kerros lunta sekä jäätä.

Uusi ystävä Reino, jota hoidin muutama vuosi sitten. Nämä kaverukset saavat monesti tehdä tuttavuutta kun siirrän Carterin viereiseen karsinaan siivouksen ajaksi. │ Iltaratsastus ja maneesin päädyssä näkyy muka mörköjä! │Lunta tuli jälleen. Voikun tulisi vaan lisää, niin pääsisi hankeen ratsastamaan. │ Viimeisintä kuvaa haavoista, näyttää jo lupaavalta!

2 kommenttia:

  1. Hei Hanna, törmäsin nyt blogiisi! Onnea teille molemmille, toivon teille useita onnellisia vuosia! Ja tuhannet kiitokset Carterille, joka on pelastanut minut monesta pulasta ja ollut aivan mahtava tuntihevonen.

    VastaaPoista