8. heinäkuuta 2016

Maastoestevalmennus ja rento ponipäivä


Ratsastuskuvat © Kiti S. Peltokuvat on napattu videolta.
Keskiviikkona treenailtiin ponin kanssa viimeisiä hyppyjä ennen huomenna starttaavia Niinisalon kenttäkilpailuja. Meillä oli kavereiden kesken hieman erimielisyyksiä hyppypaikasta ja lopulta päädyttiin menemään toiveeni mukaan pellolle, mutta lisäsimme maastoesteiden joukkoon myös muutaman rataesteen. Olin ennen iltapäivän valmennusta tehnyt tallia aamuvarhaisesta iltapäivään ja lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen ennen tuntia oli aika väsynyt oli. Valmennusta odotellessani melkein nukahdinkin satulahuoneen nojatuoliin. Pysyin kuitenkin hereillä, kun päätin lähteä vähän kävelemään jäätävään ulkoilmaan. Nyt on kyllä ollut kylmä kuin syksyllä ja satanutkin on jo ihan tarpeeksi.



Meidän valmennuksen aikaan ei sentään onneksi satanut ja päivällä oltiin nähty jopa sinistä taivastakin. Pellolla verkkasin Roopen melko kevyesti ja kerran se lähti laukassa pidemmällä suoralla kuskaamaan omaa vauhtiaan, mutta sain sen lähes heti kiinni ja loppu ajan se kuuntelinkin mua hyvin. Viime maastoestekerta meni aika kehnosti. En nähnyt paikkoja esteille ja poni ei vastannut haluamallani tavalla. Nyt kuitenkin sujui taas onneksi paremmin. Verkkahypyiksi saimme valita kolmesta uudesta tukista kaksi, joista toisen hyppäsimme muista pois päin ja toisen sitten takaisin päin tullessa. Tukin ovat vierekkäin vähän niin kuin siksak-muodossa ja niistä pienin on vain yksi tukki, keskimmäisessä on taas kaksi tukkia päällekäin ja isoin on 90cm korkuinen kolmen tukin este. Me hyppäsimme Roopen kanssa toiseksi isoimman sekä isoimman, molemmat hyvin.



Varsinainen tehtävämme oli rata, jonka tulimme Roopen kanssa vain kerran. Se meni kerrasta sujuvasti, olisihan sitä tietysti voinut korjata vaikka miten, jos siitä olisi täydellisen suorituksen halunnut. Ensimmäiseksi esteeksi saimme valita joko veneen, portin tai mökin ja me tulimme portin, sillä se on rataestetyylinen ja oikeastaan näistä kolmesta haastavin. Portin jälkeen jatkoimme suoraan isoille renkaille ja siitä banketille. Vaihtoehtoisesti olisimme voineet tulla myös kolmen esteen kujan banketin sijaan. Renkailla Roope hakeutuu yleensä jostain syystä muita esteitä enemmän vasempaan ja välillä meinaa hypätä niistä ohikin, kun esteellä ei ole johteita. Nyt ne oli huomattavasti helpompi hypytä, sillä tulimme eri suunnasta kuin yleensä ja näin vasemmalla oli pienemmät renkaat apuna.

Reippaasti ylitetyltä banketilta jatkoimme kolmen esteen tukki-hauta-tukki sarjalle ja sen jälkeen edessä oli jälleen vaihtoehtoeste, kaksi eri kokoista a-estettä, joista tulimme isomman. Tämän jälkeen meidän olisi pitänyt periaatteessa kääntyä oikealle ja jatkaa tuntiamme varten rakennetulle okerille, mutta ohjasinkin ponin vahingossa vasemmalle. No, ei se mitään, sillä myös sieltä pääsi ihan yhtä hyvin esteelle. Okserikin sujui hyvin ja pudottamatta ja sen jälkeen teimme taas saman käännöksen vasemmalle, jotta pääsimme viimeisenä olleille tynnyreille. Ei otettu yhtään enempää hyppyjä vaan ravailtiin loppuravit pellolla ja käveltiin. Nyt voi ihan hyvin fiiliksin lähteä kisoihin, ainakin näin esteiden perusteella! :)



Torstainakaan ei saanut nukkua pitkään, sillä olimme Kitin kanssa päättäneet ratsastaa heti aamusta ja päästiin Roopen kanssa pitämään ihana rento päivä yhdessä. Sade taukosi juuri sopivasti ja pääsimme pyörimään kentälle ilman satulaa. Se olikin ensimmäinen kerta ponin selässä vain kevyellä hölkällä, joten eiköhän jo ollut aikakin! Olen tietysti ollut sen selässä ilman satulaa uittaessa ja ainakin kerran metsässä, sekä avoimien ovien koulukatrillissa, mutta silloinkin ponilla oli kanget päässä ja meidän ainakin piti yrittää näyttää hienoilta. Nyt ei tarvinnut. Mentiin kentällä kaikki askellajit kevyesti läpi ja kivoja pätkiä saatiin, vaikka ei vakavissaan yritettykään. Hölkkäilyiden jälkeen lähdettiin vielä seikkailemaan metsään ja taidettiin me ottaa ihana pieni ravipätkä pellollakin, eikä poni pukittanut mua alas. ;)



Palattuamme tallille vietiin hepat laitumelle nauttimaan kesästä ja lähdettiin itse rahoja tuhlaamaan Hööksiin ja Horzeen. Itse löysin kaiken mitä hain ja vähän ylimääräistäkin. Uusi kypärä oli enemmän kuin tarpeen ja ostin alehyllystä samanlaisen kuin vanhakkin oli. Haaveissa siintää Samshield ja vielä joku päivä olen sen onnellinen omistaja, mutta nyt tarvitsin nopeasti uuden ja vanha malli sai kelvata. Ei sillä, se on kyllä super mukava päässä! Kypärän lisäksi ostin itselleni ratsastushousujen päälle laitettavat sadesuojat, jotka taitavatkin tulla enemmän kuin tarpeeseen. Myös Roope sai osansa ostoksista, kun hankin sille riimuun/suitsiin laitettavia karvoja, sillä poniherra on niin herkkä että kaikki hiertää. Tällä hetkellä sillä on otsapannassaan tuo ällö vaaleansininen karva juurikin suojaamassa hiertymiltä. Tässä juuri yksi päivä pohdittiin, että pitää varmaan alkaa ratsastaa kaulanarulla, kun suitsista ei enää voi mitään vähentää. Tosin sekin alkaisi varmasti hiertämään. Kivaa tämä elämä näin herkkänahkaisen otuksen kanssa! Shoppailuiden jälkeen päivä jatkui vielä hepoilla toisella tallilla iltaan asti.
-Hanna

4 kommenttia: