14. helmikuuta 2016

Tallinnan seikkailu



Pirita beachin aallonmurtaja, kävelimme tuonne päähän asti. Oli harmillisesti sumuinen sää, niin Tallinnasta ei saanut oikein kunnon kuvaa.


Tämä postaus poikkeaa hieman hevosblogi-linjasta, sillä matkailu on ainakin yhtä lähellä sydäntäni ja halusin ehdottomasti tulla vähän kertomaan parin päivän Viron reissustani, jonka tein tällä viikolla. Matkalle lähdettiin keskiviikko aamuna Heidin kanssa. Nukuttiin koko bussimatka Helsinkiin, josta Tallink Superstar lähti 10.30 Tallinnaan. Syötiin aamupala laivan kahvilassa, jossa istuttiinkin lähes koko matkan ajan. Satamaa lähestyessä kävimme metsästämässä karkkeja, mutten valitettavasti löytänyt etsimiäni Muumilakuja. Ehkä paluu matkalla olisi parempi onni. Satamassa meitä vastassa olivat Krista ja Janek, joiden kanssa sitten suunnattiin samantien syömään. Ruokapaikaksi valitsimme Kalamajassa sijaitsevan F-Hoone ravintolan, jonka näin jälkeenpäin lueskelin olevan aika suosittu paikka! Siellä syödessä ehdittiin vaihtaa kuulumisia ja miettiä vähän parin päivän ohjelmaa. Oli muuten hauska huomata miten tarjoilija puhui minulle lopuksi eestiä ja samoin laivan kahvilassa virolainen myyjä puhui minulle eestiksi, vaikka edellä menneelle miehelle hän jutteli ihan selkästi suomenkielelllä. Ei siinä mitään, menen siis aivan virolaisesta jo ja osasinhan vastatakin oikealla kielellä. Joka kerta opin vähän lisää kieltä ja tämän matkan oppi oli ainakin se, että kustuta tulet tarkoittaa suomeksi sammuta valot ja laskiaisen kunniaksi söimme vastlakukkeleita.

F-hoone, missä kävimme syömässä.

Itse söin herkullisen kanapastan! Olisin saanut varmaan kaksi tällaista sillä hinnalla millä Suomessa sa yhden..

Vatsojen täyttämisen jälkeen jatkoimme matkaa ostoskeskukseen  ja nyt harmittaa etten ostanut sieltä paria ihanaa paitaa. Sitä kauppaa ei tietenkään taida löytyä Suomesta. Loppu päivä meni mukavaan yhdessä oloon kaverin kotona, kävimme kakkujen ostosreissulla Maximassa, koska aina on pakko ostaa edes yksi halpa pealinna kook kun käy Virossa. Nyt pääsin myös näkemään taas yhden virolaisen kerrostaloasunnon, tällä kertaa Tallinnassa. Kiva päästä näkemään vähän paikallista asutusta lähempääkin. Illalla päätimme pelkän asunnolla hengailun sijaan lähteä Viimsiin keilaamaan ja tällä kertaa sujui hieman paremmin kuin syksyllä Jõhvin suorastaan surkealla radalla, joka jumittui tunnin aikana varmaan neljä kertaa.. Meillä oli kaksi tuntia peliaikaa ja tasimmekin pelata kolme kierrosta ja oma paras tulokseni oli muistaakseni sija kaksi, kun meitä pelaajia oli viisi. Ei paha!


Kakkuhylly, valinnan varaa riittää. ;) En ole aikaisemmin nähnyt tuollaista "kalatiskiä".. :D

Torstaina nukuimme ihan rauhassa ja aamupalalla olimmekin vasta puoli yhden maissa. Vaikka uusien paikkojen näkeminen ja kaiken hauskan tekeminen onkin kivaa, niin reissun tärkein tarkoitus oli kuitenkin yhdessä olo ystävien kanssa. Emme siis pitäneet kiirettä juosta paikasta toiseen tai nähneet Tallinnan jokaista nähtävyyttä. Tv-tornissa meidän piti käydä ihailemassa maisemia, mutta kun tornin varresta taisi sumun takia näkyä ehkä puolet, niin jätimme sitten käymättä. Sen sijaan ajelimme Tallinnasta etelään Jürin alueelle ja poikkesimme tallilla, missä Krista oli ollut töissä. Sieltä jatkoimme merenrantaan ja Pirita beachille, jossa kävelimme hiekkarannalla, löysin pari kivaa simpukkaa jotka säilyivät ehjinä kotiin asti ja kävimme ottamassa kuvia aallonmurtajan päässä. Luultavasti ne kuvat on ainakin osasyy siihen, että olen tällä hetkellä kipeänä..

Ei sitä ehkä huomaa, mutta tossa seisominen oli aika pelottavaa.. :D Ensin en pystynyt liikkumaan, mutta lopulta rohkaistuin menemään tuohon uudestaan, enkä pudonnut mereen ja olen yhä hengissä!


Herkullinen täytetty paprika! Musta on tullut Virossa niin outo, en olis nimittäin ennen syönyt tällaista. Viime vuonna opin juomaan Virossa ennen inhoamaani kivennäisvettä ja olen juonut pari kertaa teetä, mitä en todellakaan ennen tehnyt. En voi sanoa edelleenkään pitäväni teestä, mutta esimerkiksi vadelmanmakuinen kivennäisvesi..nam!

Rannalta ajoimme takasin asunnolle ja aloimme valmistaa ruokaa, täytettyjä paprikoita. Tuli muuten tosi hyviä ja täyttäviä! Ruuan jälkeen olikin jo aika hyvästellä kaverit ja lähteä kotimatkalle. Koska auto jolla oltiin kuljettu, oli aikalailla hajoamispisteessä, otimme Heidin kanssa taxin satamaan. Laivamatka sujui leppoisasti, mutta oikeita lakuja en vieläkään löytänyt. Lähes koko paluumatka tuntui että syödään vain koko ajan, sillä laivailtapalaa syödessäni ainakin itse olin vielä aika täynnä paprikasta ja päästessämme Kamppiin sunntasimme Heseen. Helsingissä oltiin tosiaan vartin yli yhdeksän, mutta matka kesti vielä vajaat viisi tuntia, kun kotona olin vasta kahden aikaan yöllä. Aivan mahtava reissu taas takana, oli kiva nähdä kavereita ja käydä pitkästä aikaa Suomen ulkopuolella. Reissukuume on taas valtava, mutta onneksi viimeistään huhtikussa pääsee taas!
-Hanna


7 kommenttia:

  1. Mitä kavereita sulla on Virossa? Oletko joskus asunut siel? Tosi kiva postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mulla on Virossa suomalaisia ja virolaisia kavereita ja asuin siellä viime vuonna. :)

      Poista
  2. Ymmärsinkö oikein, että olet tulossa tänäkin vuonna ainakin hetkeksi Saarenmaalle? :)

    Todella kivoja nää sun postaukset, tykkään aina lukea niitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla! :) Ja juu, olen tulossa. :)

      Poista
    2. Noniin, kiva! :) Nähdään siis silloin sitten :D

      Poista
  3. Hahaa kiva postaus :D Harmi että tulit kipeeksi, mutta kai se oli mahtavien kuvien väärti ;D Kiva kun kävitte :)

    VastaaPoista