23. lokakuuta 2015

Pitkästä aikaa Vapulla

Postauksen kuvat ©Veera S. Kaikki kuvat ovat kesä kouluvalmennuksesta, jossa olimme Vapun kanssa. :)

Tämän viikon tiistaina kiipesin pitkästä pitkästä aikaa Vapun satulattomaan selkään ja otimme suunnan kohti peltoa. Alunperin ideana oli ratsastaa kunnolla koulua rivieralla, toisin sanoen hiekkaympyrällä. Otettuani kuitenkin ohjat käteen ja ravattuamme kierroksen, tulin siihen tulokseen että mennäänkin kevyesti kaikki askellajit läpi ja lähdetään sitten seikkailemaan syksyiseen metsään. Vappu oli päätökseeni oikein tyytyväinen ja sen lyhyen ratsastuksen aikana se liikkui reippaasti ja iloisesti, korvat hörössä ja yritti tehdä myös luvattomia siirtymisiä reippaampiin askellajeihin, siinä myös onnistuen.




Vapun ratsastuksesta jäi lyhykäisyydestään huolimatta oikein hyvä fiilis ja se käyttäytyi myös metsäretken ajan moitteettomasti. Muutaman kerran piti tosin huomauttaa liian reippaaksi yltyvästä vauhdista, kun tamma meinasi kivisillä poluilla muksahtaa turvalleen.. Pystyssä kuitenkin pysyttiin tälläkin kertaa ja palattiin ehjinä takaisin tallille, jossa mua odotti vielä Topi. Ohjelmassa oli heppalapsen (kyllä, mulle se on aina heppalapsi vaikka ikää onkin jo 7 vuotta..) hoito ja maastoilu. Topi oli ihana itsensä, hoitaessa utelias ja olisi tullut syliin asti jos mahtuisi, maastossa rauhallinen, puskien syöntiä rakastava luotettava seuralainen. Kuski ei tosin niinkään rakasta hepan syönti-intoa ja tällä kertaa se olikin onneksi hyvin vähäistä, eikä asiasta tarvinnut juurikaan keskustella. Teimme kivan noin tunnin lenkin kierrellen ja kaarrellen tuttuja polkuja ja Topi käyttäytyi koko ajan kiltisti. Tällä kertaa ei tullut yhtäkään "hui toinen hevonen" tai "apua jalat upposivat mutaan" -juttua. :D


Roopen kanssa olin estevalmennuksessa poikkeuksellisesti torstaina ja poni oli tavalliseen tapaansa niin hieno ja ihana hypätä. Jälleen se yllätti mut liikkumalla maneesissa reippaammin kuin uskalsin toivoa ja hyppäämällä kaikki esteet sujuvasti ja isosti. Myös isompi ja harvemmin hypättävä muuri ylittyi ongelmitta. Muutamina päivinä on taas tullut mietittyä paljon Carteria ja tilannetta sen kanssa. Mulla on ollut ihan valtava ikävä sen selkään ja perjantaina korjasin tilanteen kun menimme yhdessä kouluvalmennukseen. C oli niin paljon parempi kuin uskalsin toivoa, vaikka edellisestä kerrasta on jo reilu kuukausi ja heppa on oikeastaan vain hölkännyt lasten tunteja. Tunnin jälkeen ilmottauduin ensi viikon koulurataharjoituksiin sekä Carterilla että Roopella, joiden molempien kanssa startataan K.N. Special. Saadaan siis Carterin kanssa ainakin toisetkin kisat tälle vuodelle! Kerroin myös jonkin aikaa mielessäni olleen ajatuksen opettajalle, toiveen siitä että saisin mennä kouluvalmennuksia molemmilla ratsuilla, koska Roopen kanssa täytyy treenata myös koulua jos aikoo hypätä ja varsinkin kilpailla kenttää ja koska Carterin kanssa en halua missään nimessä lopettaa kokonaan. Jatkossa käynkin vaihdellen molemmilla ratsuilla valmennuksissa. Yhteiset treenit C:n kanssa jatkuvat ja koulukilpailut odottavat. Nyt kaikki on taas Carterin kanssa aika hyvin, on jollain tapaa helpottunut olo.
-Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti