27. elokuuta 2015

Minikenttäkilpailut

Kisojen jälkeen ratsastin pitkästä aikaa Carterilla. Oli kyllä niin ihanaa olla taas sen selässä! Mentiin ilman satulaa pellolla koulua ja heppa oli ihan tosi kiva ja hieno. Lopuksi mentiin vielä järveen polskimaan. :)


Minikenttikset kilpailtiin jo elokuun puolessa välissä joten postaus tulee hieman myöhässä. Halusin kuitenki vielä julkaista sen. Kyseessä olivat siis kenttäkisat pienemmässä muodossa, eli ilman rataesteitä. Aamulla menimme kouluradan ja pienen tauon jälkeen maastoradan. Kisat pidettiin kotitallilla ja samoissa karkeloissa olin myös viime vuonna, silloin molemmissa luokissa kun ratsuinani olivat Carter ja Vappu. Luokkia oli siis kaksi kappaletta, helpompi ja vaikeampi. (Ja nyt ei siis tarkoiteta helpolla ja vaikealla samoja luokkia kuin oikeissa kenttäkisoissa!) Osallistuin itse vaikeampaan luokkaan, jossa meillä oli kouluratana tutustumisluokan kouluohjelma 2009 ja maastoesteet tasoa 80-90cm. Koska itselläni ei tällä helkellä ole vakiratsua, niin osallistuin Roodoksella, jolla menin ennen kisoja muutaman este -ja kouluvalmennuksen. Roope on kilpaillut rataesteitä metriin asti, koulua seuratasolla (en nyt muista onko poni mennyt heA:han asti..) ja kenttää useamman ratsastajan kanssa harrasteen tasolla. Kunnon kisaponi siis kyseessä!


Kaverini tuli hakemaan minut aamulla tallille, jonne saavuimme hyvissä ajoin. Ensimmäisenä menin harjaamaan ja letittämään Roopen ja sain sen valmiiksi juuri sopivasti ennen ensimmäisen luokan alkua ja näin ehdin tekemään talkoohommia kuuluttajana. Vähän kiireellä ja kaverin avustamana menin laittamaan ratsuni sitten nopeasti kuntoon ja kentälle verkkaamaan. Roodos oli lyhyessä verkassa yllättävän hyvä. Jätin raipan pois verkan loppupuolella ja vauhti hidastui heti hieman, mutta ei vielä vaikeuttavasti. Iso muutos tapahtui välittömästi kun siirryimme ensimäisenä ratsukkona kouluaitojen sisälle. Poni jähmettyä, pää nousi ylös ja vauhti hidastui. Radalla sain kuitenkin ratsastettua sitä pyöreämmäksi ja se liikkuikin koko ajan aika tasaisesti. Varsinkin kuitenkin laukassa sain kannustaa ponia joka askeleella jatkamaan, jottei se olisi siirtynyt raviin. Huhhuh, raskain koulurata IKINÄ! Ainakin olimme kouluratsukon näköisiä, sillä itselläni oli asiaankuuluvasti valkoiset housut ja ponilla valkoinen huopa ja sykeröt.
Kritiikissä luki hymynaaman kera että melko tasainen, mutta hieman vaisu suoritus. Jaa että hieman.. Tuomarin ollessa kiltti saatiin reilu 59%. Roope tekikin kaiken muun ihan jees ja mentiin oikeat tiet, mutta se ei edennyt. Itse en ollut yhtään tyytyväinen rataan. Loppuverkkasin sen lyhyestä raippa kädessä, vain että saisin sen vielä eteen kunnolla eikä päällimmäiseksi ennen maastorataa jäisi hitaus. Pari pientä huomautusta raipalla ja jo poni liikkui taas hyvin eteen pyöreänä. Olisikin liikkunut radallakin niin mutta kaikeahan ei voi saada. Kävelyiden jälkeen vein Roopen hetkeksi talliin juomaan ja varusteiden vaihtoon ennen pellolle lähtöä.


Maastoradalla oli 14 estettä ja 22 hyppyä, kun mukaan lasketaan mm. kaikki portaat ja ylös -ja alashypyt haudalla ja banketilla. Melko pitkä rata siis ja kuumana päivänä aika raskas! Verkkasimme pellon keskellä ja meillä oli verkkaesteenä tynnyrit sekä liikennemerkki. Roope oli verkassa aika jees, teki yhden ilopukinkin josta olin minäkin vain iloinen. Se hyppäsi kivasti ja innokkaasti ja eteni ihan kivasti. Jäin kuitenkin hieman kaipaamaan sitä säpäkkyyttä ja virtaa, joka sillä oli maanantaina pellolla hypätessämme. Meillä oli ihan kunnon kenttälähtö ja vaikka Roope lähtikin ihan hyvin laukkamaan heti merkin saatuaan, niin jäin kaipaamaan siihenkin jotakin.

1. Mökki, joka kylläkin hypättiin toisesta suunnasta radalla. 2. Isot renkaat.

Kujalla olevat esteet 3. Arkku 4. Liikennemerkki ja 5. Tynnyrit

Kaikista esteistä on postauksessa kuvat, joten en ala niistä kertomaan hirveän tarkasti, näettehän kuvista. :) Ensimmäinen este oli mökki ja toinen rengaseste, jotka molemmat menivät hyvin. Laukkasimme laukkaradan kaarteen läpi kolmen esteen kujalle, jossa olivat arkku, liikennemerkki ja tynnyrit peräkkäin. Näiltä kaareva ja melko lyhyt tie kolmen esteen sarjalle, eli tukki-hauta-tukki. Tähän asti meni ihan hyvin, mutta sitten sain alkaa tosissani ratsastamaan eteenpäin ja auttaa ja kannustaa ponia hyppäämään. Se tuntui jotenkin hyytyvän pätkittäin. Seitsemäs este oli värikäs a-este, joka ylittyi hyvin ja sen jälkeen kaarros takaisin päin muiden luota pois. Hieman sai ponia taas kannustaa ja vaikka kuinka yritin ratsastaa niin seuraavalle lankkuseinälle tuli sitten kielto. Olin ihan ihmeissäni kiellosta ja samalla myös aivan kuollut. Teki mieli lopettaa siihen ja sanoa etten jaksa enää. Enhän mä oikeasti niin olisi tehnyt ja heittänyt kaikkea hukkaan. Koitin vähän saada hengitettyä ja eikun uudestaan yrittämään. Lyhyt tie, huolellinen ratsastus ja helposti ylitse.
 
6adc, eli kolmen esteen sarja, jonka tukkeja korotettiin meidän luokkaan. Ensin siis tukki, sitten hyppy alas hautaan ja sieltä ylös ja vielä viimeinen tukki.

7. A-este Pippurin pimaus 8. Meille harmia tuottanut lankkuseinä, jota korotettiin luokkaamme. 9. Neljä erikorkuista porrasta.


Kiellon jälkeen ratsastin jokaisen esteen entistä tarkemmin ja se jäikin onneksi ainoaksi. Stoppi vei arvokasta aikaa, joten tiesin että on ratsastettava reippaasti, jos haluaa päästä lähellekään ihanneaikaa. Kelloa en ehtinyt kauheasti vilkuilla, mutta portaiden jälkeen pitkässä alamäessä se piippasi minuutin merkiksi ja hypättyämme tynnyrit yritin ratsastaa Roopea kunnolla eteen kuusikujaa pitkin ennen hautaa pois metsästä. Se ei kuitenkaan vastannut eteen niin kuin olisin toivonut, varmasti kuuma sää teki tehtävänsä. Hautakin ylittyi helposti, samoin sen jälkeen tullut valotolppasarja. Sarjan jälkeen sain vihdoin Roopen kunnolla eteen kun pääsimme laukkamaan pidemmän suoran ennen venettä. Veneen jälkeen oli enää banketti jäljellä ennen maalia. Heppa sai taputukset ja pitkät loppukäynnit ja siirryimme katselemaan muiden ratoja.

10. Tynnyrit mäessä 11. Pikkuhauta (muut luokassa hyppäsivät isomman avohaudan, mutta me saimme Roopen kanssa luvan tähän pienempään ponin hautaongelman takia ja koska kyseessä olivat kuitenkin harjoituskilpailut) 12ab lyhtypylväät

13. Vene 14. Banketti ylös ja alas

Eihän sieltä tullut voittoa eikä edes sijoitusta. Eikä kisat menneet todellakaan toiveiden mukaan. Parin harmituspäivän jälkeen olin kuitenkin taas ihan hyvillä mielin asian suhteen ja ennen kaikkea iloinen ja tyytyväinen kun osallistuin, vaikkei ollakaan Roopen kanssa juuri treenattu. Kokemustahan nuokin kisat taas toivat ja hauskaa meillä kuitenkin oli, varsinkin maastoradalla! :) Harmillisesti kisat taisivat jäädä vuoden viimeisiksi kenttäkisoiksi, sillä syysniksula on ihan ovella ja vaikka saisinkin ratsun sinne niin kvaalit jäävät kyllä haaveeksi.. Toivottavasti kotona pääsee vielä hyppäämään maastareita kuitenkin!
-Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti