1. kesäkuuta 2015

Time goes so fast

Taas on jo sunnuntai! Kyllä se aika vaan menee niin nopeasti, kuten otsikkokin kertoo. Taas on tapahtunut kaikkea kivaa. Tiistaina kävimme Kallen ja Iitan kanssa tekemässä Leedrin lenkin. Itse menin Kallella. Takaisin tultaessa olimme päättäneet mennä vähän reippaampaa yhden kivan peltotien. Iita meni edellä ja me tultiin Kallen kanssa perässä. Jennillä on gps päällä, niin saimme tietää mm. lenkin pituuden, keskimääräisen nopeuden, kalorien kulutuksen ja tietysti sen meitä kiinnostavimman asian eli maksiminopeuden, joka oli tuolla reippaalla pätkällä 34.7km/h. Ei huono! Silloin tällöin erilaisia asioita hätkähtelevä ja säikähtelevä Kalle oli ihan mahtava. Kun pyysin sitä laukkamaan reippaammin, se selvästi unohti kaiken ympärillään ja lähti korvat hörössä menemään. Reipas ja toisinaan edestä aika vahvakin hevonen malttoi myös hyvin kuunnella pidätteen, sitten kun piti hidastaa vauhtia. Hieno Kalle! :)


Keskiviikkona hoidettiin hevoset ja koirat aamulla ja lähdettiin sitten Kuressaareen jakamaan kievarin esitteitä hotelleihin. Sen jälkeen käytiin syömässä herkulliset pasta bologneset sekä jälkkärit ja lähdettiin kiertelemään saarta katsastaen muutamat nähtävyydet. Jos on kiinnostusta lukea enemmän tuosta päivästä niin pidempi selostus löytyy täältä täältä . Torstaina olin vapaalla ja kävin vain ratsastamassa. Menin pitkästä aikaa Iitalla ja olinkin mennyt sillä vain kerran aikaisemmin heti samalla viikolla kun tulin tänne. Silloin en saanut oikein kunnon kuvaa hevosesta sillä pääsimme ravaamaan vain ehkä kymmenen metriä ja loppuajan kävelimme.. Nyt kuitenkin tehtiin ihan kunnon parin tunnin lenkki. Tehtiin Kipin-lenkki, jota en ollut ennen mennyt. Nyt olikin tarkoitus harjoitella se, sillä tulen vetämään ensi viikkolla lounasmaaston (apuaa..) jossa tämä lenkki tehdään. Jätimme alusta noin tunnin lenkin pois, sillä se on mulle tuttu. Reissuun kuului kiva pätkä meressä kahlausta joutsenien ympäröimänä, ravipätkiä metsässä ja reipasta laukkaa pelloilla. Me tosin Iitan kanssa vain ravasimme reippaasti, sillä vanhalla ravuritaustaisella hevosella ei laukata ollenkaan sen kuumumisen takia. Iitan kanssa oli kuitenkin super hauskaa päästellä menemään reipasta ravia!



Perjantai oli ensimmäinen päivä kun olin töissä ja koko paikassa yksin, vain hevoset ja koirat seuranani. Normitöiden lisäksi kävin illemmalla ratsastamassa Pantterilla tunnin maaston. Menimme merelle päin, mutta emme ihan rantaan asti kun käännyimme takaisin. Matkalla jouduimme suloisten lampaiden piirittämiksi, kun menimme niiden laitumen läpi. Lampaat olivat jakautuneet pariin laumaan ja ohitettuamme ensimmäinen lauma niin muutama yksilö lähti määkien kipittämään meidäm perään. :D Pantteri ei ollut asiasta moksiskaan ja katseli vain maisemia ja lampaita kiinnostuneena. Kahlasimme sitten pienen vesialueen poikki ja lampaat jäivät sen toiselle puolelle. Vastassa oli kuitenkin lisää lampaita, eivätkä nämäkään pelänneet meitä sen enempää vaan siirtyivät vain pari metriä niin että pääsimme kulkemaan niiden ohitse.


Lauantaina ratsastimme Marian kanssa Luidorin ja Martsun Lümandaan, jossa olimme mukana lapsille järjestetyssä tapahtumassa. Vastasimme talutusratsastuksesta ja siellä menikin hyvä tovi jäätelöpalkalla. Sää oli onneksi aurinkoinen ja lämmin, iltapäivällä kun alkoi sataa vettä. Matkat Lümandaan ja takaisin olivat kyllä niin jännittävät pienille hevosille että huhhuh. Ne hätkähtelivät ja katsoivat pari kertaa muka pelottavia asioita. Kerran ne hyppäsivät peltoon kesken ravin ja me ihmiset emme nähneet tai kuulleet mitään mikä ne olisi voinut pelästyttää. Meitä vastaan tuli myös pari outoa hevosta ja ne ne kuulkaa vasta pahoja olivatkin. No, kaikesta selvittiin ja varmasti hieman tuulinen sää ja varsinaisen johtohepan puuttuminen vaikutti asiaan. Luidor kun ei yleensä vedä maastoja. :) Töiden jälkeen olimme liian laiskoja käymään kaupassa valmistaaksemme ruokaa itsellemme (kävimme kyllä kaupassa jäätelö- ja kakkuostoksilla) joten ajoimme lyhyen matkan Kipille syömään kanaa ja perunoita. Tänään vietän vapaapäivää ja tästä nyt noustuani ja käytyäni aamupalalla pitäisi vähän siivoilla vihdoinkin täällä mökissä. En varmaan muuten sellaista jaksaisi tehdä, mutta yksi parhaista kavereistani tulee tänne tänään Suomesta toiseksi harjoittelijaksi. Tällä hetkellä hän taitaa olla seikkailemassa pitkin Tallinnan katuja kohti bussiasemaa! Olen niin innoissani kun hän tulee tänne ja meillä tulee varmasti olemaan ihan huiput 2,5 viikkoa ennen kuin palaamme yhdessä Suomeen. :)
-Hanna
Ps. Postaus on kirjoitettu aamulla (sunnuntaiaamuna, mutta koska blogger ei suostunut aukeamaan niin sain julkaistua sen vasta nyt..



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti