27. toukokuuta 2015

My Day Saarenmaa

Tässä tulee blogin historian toinen My day -postaus ja ensimmäinen täältä Virosta. Ehdin julkaista postauksen vasta tänään, mutta se kertoo maanantaista. Eiköhän mennä asiaan. :)
9.40 Ensimmäinen herätys soittaa. Väsyttää, vaikka sainkin nukuttua hieman normaalia enemmän.
9.50 Toinen herätys. Kurkistan nopeasti saapuneet viestit, facebookin, intagramin ja blogin..
10.05 Lähden liikkeelle mökistä. Käyn heittämässä parille hepalle heinää.
10.10 Parin mutkan kautta käyn tekemässä koirien ruuat ja antamassa ne.
10.25 Menen itse aamupalalle. Aamupalalla menee normaalia kauemmin kun juttelen Paavon kanssa, joka tuleekin avukseni töihin. Syön aamulla leipää, banaanin, keksejä, kahvia ja omenamehua.
11.20 Aamupala syöty. Tyhjennän ja täytän tiskikoneen.
11.50 Takaisin töihin, päästän koirat ulos ja laitan pari aitaukseen (ne jopa tottelee mua!). Kierrän katsomassa hevosten vedet. Kahteen tarhaan tarvitsee laittaa lisää.
12.15 Käyn päästämässä Vaavin ja varsat syömään vihreää. Menen vaihtamaan ratsastuskamat päälle.

Ihana Sani

Vaavi, Kevin ja Kelmi herkuttelemassa

Välipalalla


12.25 Käydään hakemassa Sani ja Pantteri sisälle. Harjataan ne ja laitetaan kuntoon.
13.00 Lähdetään maastoon Paavon kanssa. Reissulla näkyy pieni lauma peuroja. Molemmat ratsut ovat fiksusti koko reissun ajan.
14.00 Takaisin tallilla. Hepoilta varusteet pois ja niille ruuat karsinoihin.
14.20 Viedää hevoset takaisin laitumelle.
14.30 Haen Vaavin ja varsat pois laitumelta ja annan niille ruuat.
14.45 Juoma- ja vessatauko, jonka jälkeen hakemaan lakanat poi muutamasta mökistä ja siirretään varasänky toiseen. Heitän heinät parille hepalle.
15.15 Välipalatauko ja tiskikoneen tyhjennyt ja täyttö uudesta.
15.55 Käyn tarkistamassa että laitumen portit ovat kiinni. Karanneet koirat takaisin aitaukseen.

Mun ilme on tosi tyhmä, mutta ihana Kevin!

Jotkut kävi mun ovellani! Näistä valkoinen Donna kuuluu niihin karkureihin.

Pari pikkuista maastoestettä. Sää parantui aamusta paljon ja aurinko lämmitti. 


16.10 Tehdään issikoille aita ja haetaan ne pihaan laitumelta.
17.00 Issikoille ruuat. Uudelleen karanneet koirat takaisin aitaukseen.
17.15 Siivoan karsinat. Jenni tulee Kuressaaresta ja mun työt tavallaan loppuu.
17.30 Pidän pienen tauon. Koirat ovat taas karanneet, joten pyydystän ne ja laitan tällä kertaa toiseen aitaukseen. :D
17.50 Ratsastan vielä Hektorin ja lähden hakemaan sitä laitumelta.
18.25 Lähden ratsastamaan. Mennään Hektorin kanssa reilu 30min pellolla. Tarkoituksena mennä vain palauttava lenkki edellisen päivän rankemman maaston jälkeen. Hektor on innokas ja reipas, joten lopetan ajoissa ennen kuin se väsyy. Näin ponillekin jää hyvä mieli. :)

Issikkamamma Vilja

Hektor

Nams nams, hyvä päivän lopetus!


19.00 Palataan takaisin tallille ja vien ponin syömään karsinaan.
19.20 Hektor takaisin laitumelle ja itse menen pubiin istuskelemaan ja odottelemaan ruokaa.
20.00 Syömään ulos grilliruokaa ja ihanaa mustikkakakkua.
21.10 Menen koneelle tekemään opiskelujuttuja.
23.00 Palaan mökilleni ja selaan nettiä, sekä päivitän kalenterin. Pelaan muutaman pelin Candy Crush Sagaa kunnes elämät loppuvat.
0.15 Lähden nukkumaan, mutta katson vielä pari videota Youtubesta.

24. toukokuuta 2015

Onnistunut viikonloppu




Heippa! Tämä viikko on loppunut kivasti. Perjantaina meille tuli asiakkaita, viisi henkinen perhe Suomesta. He viipyivät koko viikonlopun, joten hommaa riitti mutta kivaa oli. Itse olin perjantaina vapaalla ja koska torstain kulutin Kuressaaressa, niin nyt vain hengailin paikanpäällä. Nukuin pitkään ja puolenpäivän jälkeen tallustelin syömään aamupalaa ja melkein samaan otteeseen myös päiväruuan. Vaikka en ollutkaan töissä, niin auttelin vähän Jenniä laittamaan mökkiä kuntoon yms. Asiakkaiden saavuttua lähdimme pian ratsastamaan parin tunnin lenkille. Meitä oli yhteensä neljä, sillä perheestä vain kaksi ratsastivat. Itse menin Vaavilla, jolla olin aikaisemmin mennyt kolmisen kertaa. Vaavi on kyllä sellainen hevonen josta pidän kovasti; kiltti ja kiva, mutta ei mikään lössykkä vaan siitä löytyy myös säpäkkyyttä, vauhtia ja luonnetta. Ei tule tylsää! Perjantaina ruunapoika käyttäytyi oikein mallikkaasti, mitä nyt laukatessa piti vähän komentaa ja kannustaa eteenpäin, jotta mentiin enemmän eteen kuin pompahdeltiin ylös. :D




Lauantaina tehtiin kahdeksalta aamupala ja syötyämme mulla oli ohjelmassa karsinoiden siivous ja purutus, sekä tallin lakaisu. Iltapäivällä lähdimme ratsastamaan ja tällä kertaa tehtiin about kolmen tunnin lenkki, johon kuului jäätelötauko. Ratsuni oli tällä kertaa rauhallinen ja reipas Pantteri. Ratsastimme ensin peltoja ja pikkuteitä pitkin Leedrin ihanaan vanhaan kylään, jonka läpi menimme. Pysähdyimme joksikin aikaa Lümandan kaupalle, hyppäsimme alas selästä ja söimme jäätelötuutit. Paluumatkakin sujui kivasti ja ongelmitta. Matkalla näimme pari kertaa vilaukselta pienen ketun. Täällä kyllä näkee näitä eläimiä ihan kivasti. Erilaisia lintuja on valtavasti, aina joutsenista ja kurjista sorsiin ja upeisiin merikotkiin. Livenä olen myös nähnyt sen ketun lisäksi villisikoja ja peuroja. Tänään näin kuolleen pikkukalan.

Palattuamme takaisin tallille laitoimme hevoset takaisin laitumille, söimme itse ja mulla oli vastuulla illalla vielä puolen tunnin talutusratsatus, jossa perheen muut jäsenet pääsivät ponin selkään. Iltapalan jälkeen alkoivatkin pian jo Euroviisut, jotka oli pakko katsoa. Voitte arvata miten fiksua se oli kun nukkumaan pääsi vasta kahden jälkeen ja sunnuntaina piti olla puoli kahdeksalta laittamassa aamupalaa.. Itse kannustin Viron kappaletta Goodbye to yesterday, onhan sitä jo kuunneltu pari kuukautta. Ensimmäistä kertaa ikinä päätin äänestää ja kymmenen parhaan joukkoonhan se Viro lopulta pääsikin! Onnea Ruotsille voitosta, siellä selvästi osataan tehdä viisukappaleita.



Sunnuntaina, eli tänään, tosiaan normaalia aikaisempi herätys ja aamupalan tekoon. Heti sen jälkeen hevoset sisälle ja parin tunnin maastoon. Parista vaihtoehdosta otin Hektorin. Tarkoituksena oli testata miten poni nyt kulkisi maastossa, kyttäilisikö se kaikkea, tulisiko ilopukkeja ja miten se jaksaisi ja muuten liikkuisi. Olin mennyt Hektorilla kaksi kertaa aikaisemmin, toinen maastoesteillä ja toinen kentällä. Suoraan sanoen kummastakaan ei tullut yhtään mitään. Poni oli laiska ja hidas, se ei oikein innostunut hyppäämäänkään. Sillä ratsastaminen oli hyvin raskasta, kun sait tehdä kaikkesi saadakseni sen eteen. Noiden parin kerran perusteella se ei päässyt suosikkeihini. Halusin kuitenkin vielä testata miten poni kulkisi maastossa.

Niin rakastan näitä maisemia! Ehdottomasti omat suosikki ratsastusmaisemat tähän mennessä.



Onneksi kokeilin! Maastossa Hektor oli kuin toinen poni, aivan ihana. Mitään se ei kytännyt, eikä tullut pukkeja. Hektor oli koko ajan suht reipas ja lisäsi laukassakin vauhtia kivasti kun vähän pyysin. Tällä ponilla maastoilen mielelläni uudestaankin. :) Teimme ihan mun suosikki lenkkini, eli Lammassaarenlenkin, joka on hyvin merellinen lenkki. Sää oli täydellinen, aurinko paistoi ja pieni tuuli ei haitannut mitään. Itse palasin reissulta kengät ja housunlahkeet märkinä sillä jouduin hyppäämään mereen kesken kahlauksen. Martsulta putosi takasuoja (onneksi huomattiin tai siellä se ajelehtisi nyt teillä tietämättömillä!) ja eihän sitä saanut ylös vedestä kuin laskeutamalla alas selästä. Sain kunnian suorittaa tehtävän ja olin hyvin iloinen kun nahkaiset ratsastussaappat olivat jääneet talliin. ;)
-Hanna

19. toukokuuta 2015

23/53




Kaksikymmentäkolme päivää takana Saarenmaalla ja kolmekymmentä edessä (tai 29 riippuen vähän lähtöpäivästä). Yhdessä vaiheessa ajattelin ostaa itselleni suklaalevyjä ja ottaa aina yhden palan päivässä ja laskea näin montako päivää on jäljellä. Ainakaan vielä en ole sitä toteuttanut ja teinkin päätöksen aloittaa taas herkuton kuukausi, sillä täällä tulee helposti syötyä kaikkea hyvää kun on niin halpaakin. Itseasiassa mun ei ole edes tehnyt mieli mitään herkkuja paria poikkeusta lukuunottamatta, sillä niistä on tullut jotenkin inhottava ja paksu olo. Jäätelöä en tähän herkuttomaan laske ja jos tarjolla on jotakin hyvää niin silloin voin syödä, mutta pyrin siihen että itse en osta. Yritän siis olla loppuajan täällä lähes ilman herkkuja, ehkä saatan ostaa pussin Haribon ihania mansikkakarkkeja tai sen suklaalevyn jonka avulla näen päivien määrän, mutta siinä se. Sitten vielä toinen juttu, ennenkö mennään hevosasioihin. Perustin lauantaina uuden blogin. Tästä lähtien pyrin pitämään tämän blogin pelkästään hevosblogina ja siirtämään silloin tällöin olleet lifestylepostaukset toiseen blogiin. Kyseessä on pääasiassa matkailublogi, jonka löydät osoitteesta imgoingonanadventure.pallontallaajat.net. Sinne siis matkailujuttuja lukemaan!



Eilen ilalla käytiin tekemässä parin tunnin lenkki maastossa ja ratsuksi valitsin Pantterin, jolla olin jo kerran tehnyt ihanan maaston. Jälleen vaihtelevia maastoja, upeita maisemia, vauhdin hurmaa niin metsässä kuin niityllä merenrannallakin, eläimiä mm. kaikenmoisia lintuja ja meressä uiskenteleva pikkuinen peura. Aurinko paistoi ja meri aaltoili pienesti, hevoset olivat innokkaita. Toisin sanoen siis aivan super ihanaa! Teimme Lammassaaren lenkiksi kutsutun retken ja siitä tuli ehdottomasti mun suosikkini. Kahlasimme pitkän pätkän matalassa merenlahdessa avovettä kohti, pohja oli ihanan hienohiekkainen ja ympärillä parveili lintuja. Noustuamme kuivalle maalle laukkasimme niityllä ja meri kohosi vieressä. Laukkaosuuden jälkeen pääsimme jälleen kahlaamaan, nyt tosin lyhyemmän matkan, kunnes pääsimme pikkuiselta saarelta pois.



Nuo olivat taas niitä hetkiä kun olen niin onnellinen täällä olostani. Siitä että uskalsin taas lähteä. Olen niin onnellinen ja kiitollinen kun saan tällaisen mahdollisuuden, toteuttaa unelmiani, ratsastaa ihanilla hevosilla ilmaiseksi ja ihanissa maastoissa, joista olen ennen vain haaveillut. Saan tehdä sitä mitä rakastan. Ne asiat jotka joskus olivat vain kaukaisia unelmia, ovat nyt totta ja osa tavallista arkipäivää. Toivottavasti myös ne asiat joista unelmoin nyt ja jotka vielä tuntuvat kaukaisilta, ovat jonain päivänä totta. Aloittaessani ratsastuksen, yksi mun unelmia oli päästä maastoon. Ratsastaa kaverin kanssa meidän tallin pölyistä tietä metsään. Kuinkahan monta kertaa olen nyt sitä tietä mennytkään? Nyt tuo unelma on täyttä arkipäivää kotona. Aina kannattaa siis jaksaa uskoa unelmiinsa ja tehdä jotakin niiden toteutumisen eteen.
-Hanna

16. toukokuuta 2015

Tänään on hyvä päivä



Torstaina meillä oli ensimmäiset asiakkaat mun täällä ollessani ja eilen oli kaksi porukkaa asiakkaita. Ensimmäisillä oli ohjelmassa lounasratsastus ja toisilla jeeppisafari ja sen jälkeen synttäriohjelmaa. Torstai oli ihan rento päivä. Aloitin työt vasta yhdeltätoista, vähän siivoiltiin taas paikkoja tulevia asiakkaita varten, ratsastin Hektorilla kentällä ja illalla sitten grillattiin. Eilen aloitettiin normaalisti kahdeksalta, sillä ratsastusporukka oli tulossa tallille yhdeksän aikoihin ja hevosten piti olla silloin sisällä harjattuina. Retkellä lähti tosi mukava vähän vanhempi suomalaisporukka. Heidän lähdettyään meillä oli muutama tunti aikaa syödä aamupala ja ratsastaa. Menimme kevyesti kentällä ja mulla oli ratsuna kolmatta kertaa ihana Vaavi. Miksi kaikki Vaavi nimiset hevoset ovat niin kivoja? Ratsastuksen jälkeen tuli pian puhelua että voimme lähteä ajamaan Kipille, minne ratsastajat pysähtyvät lounaalle. Mun piti alunperin ratsastaa yksi hevonen sieltä takaisin kotiin, mutta sen ratsastaja halusikin vauhtiin päästyään jatkaa. Näin siis kävin vain auttamassa hevosten kanssa ja syömässä herkullista ruokaa.




Kipiltä palattumme tein kaikkia pikkuhommia mm. täytin laitumien vesiä, siivosin parit karsinat, lakaisin tallin lattian.. Pian paikalle saapuikin synttäriporukka, joka lähti ihan ensimmäisenä jeeppiajelulle. Tämän jälkeen heille oli järjestettynä kaikenmoista ohjelmaa ja viimeisenä tuli se mun mielestä paras osuus eli syöminen. Toimin ruokavastaavan Juhan kanssa eli grillattiin, keitettiin perunat ja tehtiin salaatti. Syömisen jälkeen kello olikin jo yli yksitoista ja pääsin nukkumaan. Ja kyllä väsytti! Heti nukahdin ja tänään oli hyvä herätä vapaapäivään. Mulla ei ole vielä mitään hajua mitä tänään tulee tapahtumaan. Tässä nyt makoilen mökissäni niin pitkään kuin haluan ja koitan sitten jaksaa kömpiä aamupalalle jossain vaiheessa. Myös huomenna on vapaapäivä, eli kunnon viikonloppu siis!




Kaikenkaikkiaan mulle kuuluu tänne hyvää. Monet paikan työt ja tavat ovat jo tulleet tutuiksi, muistan hevosten ja koirien nimet, olen ratsastanut lähes jokaisella ratsastettavalla hevosella.. Ollaan menty nyt jonkin verran ihan kentällä, mutta ollaan tehty myös erilaisia maastolenkkejä ja hypätty maastoesteitä. Parasta täällä on ehdottomasti maastossa ratsastus, sillä missä vaan saa oikeastaan mennä ja luonto on niin vaihtelevaa ja monipuolista. Samalla reissulla mennään metsässä, niityllä, meren rannalla, kaislikossa.. Ihan huippua! Saaren eläimiäkin on tullut nähtyä esim. villisikoja, peuroja, muuttolintuja täällä on valtava määrä ja yksi päivä löydettiin tosta tallitieltä kyy, joka oli onneksi jo kuollut. Nimettiin se Leonardoksi ja kaivettiin se kerran pois roskiksestakin ja tällä hetkellä se taitaa olla kesäterassin hyllyllä..





Ensi viikolla tänne tulee viikonlopuksi asiakkaita ratsastamaan. Joten se tulee olemaan taas touhua täynnä. Maanantaina olen ollut täällä kolme viikkoa ja sellaiset neljä ja puoli vielä edessä. Huh niin se aika vaan rientää.. Toukokuutakin ollaan jo puolessa välissä ja pian on virallisesti kesä! Hyvä kaverini tulee tänne kesäkuun alussa toiseksi harjoittelijaksi siksi aikaa kun olen täällä, siitä tulee niin hauskaa! Palataan sitten Suomeen juuri ennen juhannusta. Suomessa vietän ainakin kesän ja alkusyksyn, saa nähdä mihin tie vie sen jälkeen. Tässä on nyt monta vaihtoehtoa ja ulkomaille uudestaan lähtö ei ole niistä vähäisin. ;)
-Hanna
Ps. Kysymykset liittyen tähän paikkaan, ulkomailla heppailuun tai mitä nyt mieleen tuleekaan, ovat oikein tervetulleita! Jos mieleesi myös tulee jotakin blogin parannusideoita niin niitäkin saa laittaa.

9. toukokuuta 2015

Puhelinkuvia Suomesta ja Virosta

Tässä postauksessa esiintyvät kuvat on kuvattu tällä kertaa vähän pidemmällä aikavälillä. Ensimmäiset ovat tammi/helmikuulta Suomesta ja viimeisimmät on otettu ihan parisen päivää sitten täällä Virossa. Toivottavasti tykkäätte. :)
Hobittiteemainen Empire-lehti tuli viimein myyntiin Suomessakin tämän vuoden puolella ja se oli tietysti PAKKO ostaa! / Kaakaolla ja kakulla äidin kanssa kaupungilla, tuolloin olin juuri päättänyt lähteä ensimmäistä kertaa Viroon. / En tiedä miksi olen joskus kuvannut näin huonon kuvan..Ehkä siksi että siinä on maailman paras hevonen, joka vain ei ollut poseeraustuulella? / Carterin kanssa talven ensimmäisellä ja ainoalla lumihankiratsastuksella. Kivaa oli! 

Laskiaispullalla ja kahvilla kaverin kanssa. / Perus tallimatka. Siellä se Eepi istuu puussa. / Kolmas kerta katsomassa Hobittia, sillä pitihän se nähdä vielä one last time isolta valkokankaalta. Nyt leffa on nähty neljännen kerran ihan kotona, sillä DVD:n ostin heti kun se julkaistiin. / Topin kanssa viimeistä kertaa maastossa ennen Ontikalle lähtöä.
Pizzaaa / Pakkaus numero yksi. Tämän jälkeen matkalaukku näytti siltä ettei suoriudu tehtävästään, joten kamat toiseen laukkuun ja samalla karsittiin turhimpia matkasta pois. / Sitten palasin Suomeen ja kiipesin pitkästä aikaa Allun selkään. / Leffaan lähdössä Kitin kanssa. Tällöin käytiin katsomassa Cinderella.


Pikkuvasikka poniparatiisissa. / Kaikissa seuraavassa kolmessa kuvassa ollaan Vapun kanssa ihanassa kevät säässä maastossa. Viimeisessä kuvassa onnistuin naappamaan meidän metsän ketusta ensimmäisen kerran kuvan. :)

Vapun kanssa laukkaradalla karauttelemassa, jarrut oli välilä hieman hukassa, mutta oli superkivaa molemmilla! / Carterin kanssa rennolla höntsäilyllä pellolla ja maastokävelyllä. Paras <3 / Kaikki Hobitti-elokuvat tuli ostettua kerralla yhtenä boxina heti kun kolmasleffa julkaistiin. Kannatti olla silloin paikalla, sillä kaupanpäälle sai julisteenkin vielä. ;) / Ja valmiina lähtemään takaisin Viroon! 

Ihana pieni Dalton! En uskonut että mun tulis joskus jotakin koiraa näin ikävä.. / Valmiina työpäivään! / Ensimmäinen ratsuni Saarenmaalla, eestinheppa Luidor. / Täällä on niin upeat ja vaihtelevat maastot!

Uusia koirakamuja, Lara. / Täyteen ahdattu pikkuinen mökki kun meitä yöpyjiä oli kolme. Hyvin kuitenkin mahduttiin ja nyt on välillä jopa tyhjäntuntuista! / Ihania mokkapaloja, nam! / Kallen kanssa lenkillä.

Rento lenkki pitkän päivän päätteeksi ja ratsuna Pantteri. / Piispanlinna Kuressaaressa illalla auringon laskiessa. / Ihanaa merimaisemaa. / Turisti Kuressaaressa.

Täällä on jo paljon kukkia maassa! / Tällainen tie löytyy ihan tallin vierestä ja tätä pitkin käppäilin palatessani bussipysäkiltä takaisin. / Varsuli syömässä ja kuvaaja siivoamassa keittiössä. / Jälleen reippaana uuteen työpäivään! 

Kiti oli leikannut C:n harjan kotona Suomessa ja lähetti siitä mulle kuvan. On kiva saada välillä kuvaterveisiä rakkaasta hevosesta! :) / Rento vapaapäivä: nukuin pitkään, söin, makasin sohvalla ja katselin Disney Channelia yömyöhään asti. / Aamuheinien aika! / Ja sitten oma aamupala.

7. toukokuuta 2015

Vapaapäivä Kuressaaressa





Ensimmäistä vapaapäivääni vietin jo maanantaina, mutta postauksen saan julkaistua vasta nyt. Nukuin rauhassa noin puoli kymmeneen asti ja menin sitten syömään aamupalaa ja kertomaan muille suunnitelmistani. Heidi lähti samana päivänä takaisin Suomeen ja oli luvannut tipauttaa mut matkalla Kuressaareen. Puoli kahdentoista maissa oltiin sitten Kuressaaren bussiasemalla, missä jäin pois kyydistä ja lähdin käppäilemään kamera kädessä pääkatua pitkin. Kuressaaren keskusta on kyllä oikein ihana! Mukava tunnelma, ihania vanhoja rakennuksia ja sääkin oli kohdallaan. Oikeastaan kävelin vain pääkatua pitkin, mutta poikkesin myös muutamalla pienellä sivukadulla. Matkan varrella kävin muutamissa kaupoissa ja ostettavaakin löytyi.



Mun varsinainen pääkohde sille päivälle oli kadun päässä, meren rannalla oleva Piispanlinna. Siellä seikkaillessa meni sellaiset vähän vajaat kolme tuntia. Ensiksi kiersin pihaa ristiin rastiin, kiipesin muurille, kävin cannon towerissa josssa tornin alakerrassa oli pieni museo ja matalaa kivikäytävää pitkin pääsi tykkien luokse. Kun olin mielestäni nähnyt tarpeeksi ulkona, ostin itselleni lipun sisälle linnaan ja Kuressaare museoon. Olin ehkä himean eksyksissäni paikassa enkä aina tiennyt mitä portaita tai käytävää pitkin pitäisi mennä jotta kiertäisin paikkaa edes vähän loogisesti. Eipä tuo mitään, kaikki tuli kierrettyä vaikka aikajärjestys olikin pielessä! Museo esitteli siis sekä koko saaren että itse linnan historiaa ihan varhaisesta ajasta aina nykypäivään. Täälläkin pääsi kiipeämään linnanmuurille ja ulos kiertämään tornin kolmelta sivulta. Sieltä ylhäältä oli kyllä hienot näkymät niin merelle kuin kaupunkiinkin! Paikka oli kyllä kiva ja ainakin näin kaikkea vanhaa rakastavana voin suositella sitä muillekin. Ainoa itseä harmittamaan jäänyt asia oli tornikahvilan kiinniolo.



Lähtiessäni linnasta oli taivaalle alkanut ilmestyä ikäviä pilviä ja itselleni tulla nälkä. Kiersin vielä Piispanlinnan ympäri vallihaudan ulkopuolelta ja poikkesin katsomassa jotakin muistomerkkiä matkan varrella. Palasin merenrantaa pitkin takaisin keskustaan ja lähdin etsimään jotakin ruokapaikkaa. Löysin mukavan kahvila/pizzerian ja ostin itsellen pizzan ja fantan. Pitkän kävelyn ja kaiken kiipeämisen ja muun jälkeen oli ihana ihana istahtaa hetkeksi alas ja syödä. Tunnelmahan oli hyvin kotoisa sillä vieruspöydät olivat täynnä suomalaisia vanhuksia nauttimassa päiväkahvejaan. Kun pizza oli syöty ja maha täynnä niin lähdin rauhassa palaamaan takaisin bussiasemalle. Onnistuin löytämään oikean bussin ja sen lähtöpaikan lopulta helposti, vaikka aluksi pelkäsinkin etten pääse pois Kuressaaresta. Jäin jopa oikealla pysäkillä pois ja pienessä sateessa kävelin takaisin Ratsukievariin. Sellainen vapaapäivä siis maanantaina! Ainakin omasta mielestäni onnistunut. :)


Tiistai ja keskiviikko ovat olleet normaaleja työpäiviä. Tänään vietän taas vapaata ja mitään ihmeellistä ohjelmaa ei ole ainakaan tiedossa. Nukuin pitkään ja kohta pitäisi lähteä syömään jotakin aamupalaa. Myöhemmin päivällä lähdemme varmasti ratsastamaan, ainakin sää olisi siihen juuri täydellinen. Tällä viikolla on vielä kolmas vapaa, jonka pidän lauantaina ja silloin lähdemme mahdollisesti käymään porukalla Kuressaaressa.
-Hanna

Tässä teille vielä loppuu yksi varsa, ettei ihan hevosettomaksi mene!

1. toukokuuta 2015

Glada Vappen!

Herra Rokkar, mm. Röllin isä siis! :) Ei toki yhtään samaa näköä..

Hektor, Rokkar ja Sani pyllistelevät kameralle ja nauttivat vihreästä ihanassa säässä.


Neljä kokonaista päivää takana ja Vappukin meni jo. (Hyvät myöhäiset nimpparit Vapulle Suomeen!) Tänään onkin sitten toukokuun ensimmäinen päivä ja kesää kohti mennään kovaa vauhtia. Tosin täällä on jo käytännössä katsoen kesä. Ihan ei vielä sortsikelit ole, mutta aurinko lämmittää kuitenkin mukavasti, maa on vihreä ja kukat kukkivat. Asustelen tällä hetkellä pikkuisessa mökissä, josta olikin kuva viime postauksessa. Olen ainoa harjoittelija, sillä tänne piti tulla toisenkin mutta jostakin syystä häneen ei ole saatu yhteyttä. Koitetaan saada tänne toista mulle kaveriksi, katsotaan miten käy. Toivon että joku löytyisi, niin hommat voisi jakaa puoliksi, saisin jonkun asuinkaverin ja muutenkin välillä tuppaa olemaan hieman yksinäistä varsinkin kun totuin meidän tiiviiseen ontikkaporukkaan viime viron kerralla..! Krista ja Heidi tulivat tänne torstaina suoraan Ontikalta tervehtimään tuttuja, auttelemaan hommissa ja ratsastamaan. Jaetaan nyt tämä pikkuinen mökki ja lattiatilaa ei juuri ole käytössä meidän tavaramäärän takia, mutta hyvin me tänne mahdutaan ja mukavaa on.

Ensimmäinen ratsuni ruuna Luidor. Heppaa ei juuri kiinnostanut poseerata kameralle.. :D

Tältä kohtaa sellainen 10min ihan merenrantaan. Törmättiin lehmälaumaan ja jäätiin hetkeksi ihmettelään niitä.



Torstaina pääsin ensimmäistä kertaa hevosen selkään tänne tultuani ja sain ratsukseni eestinheppa Luidorin. Lähdettiin kolmen porukalla maastoon merta kohti. Retkeen sisältyi käyntiä, ravia, laukkaa, ihania maisemia, pikkuisia lehmiä, innokkaita hevosia ja iloisia ratsastajia. Toinen päivän ratsu oli ex-ravuri Iita, jonka kanssa menimme pikkuteitä pitkin pellolle jossa otimme vain pienen pätkän ravia ja kävelimme sitten loppuajan sillä meillä oli kaverina vähemmän ratsastanut tyttö. Hän ei ollut juuri maastoillut Suomessa, sillä tallilla jolla hän käy ei käydä maastossa. Siinä tuli taas ajatelleeksi miten kivalla tallilla sitä Suomessa käykään kun maastoon pääsevät ihan ne pienet minitunilaisetkin jo! Tykkäsin kyllä päivän molemmista ratsuista ja kaikki hevoset onkin täällä kivoja. Illalla, kun oltiin saatu kaikki hommat tehtyä, alkoi vapun vietto. Syötiin kesäterassilla herkullisia ruokia ja vietettiin hauskaa aikaa yhdessä.

Iitan kanssa käppäilemässä.


Perjantaina pääsin jälleen uuden hevosen selkään, kun lähdimme testaamaan maastoesteitä ja ratsunani oli tamma nimeltä Sani. Verkkasimme kevyesti nurmella esteiden ympärillä ja aloimme sitten ottaa hyppyjä pikkuisille esteille. Sani oli koko ajan vähän kiemurtelevaa mallia ja esteille mentäessä sai olla tarkkana. Ihana hevonen kuitenkin! Meistä otettiin myös mainoskuvia ja videota ja tulimme kaikki jonossa pienillä välimatkoilla pari estettä ja laukkaa. Siirryttiin myös toiselle estepellolle jossa hyppäsimme pari pientä rataa ja voi että miten ihanaa oli, laukata nurmella ja metsässä ja hypätä matkalla pari estettä. Parasta! Tänään olisi tarkoitus vielä varmaan poiketa saunassa ja jotakin grilliruokaa hakea tuolta ulkoa. Huomenna pestään ja siivotaan tallia ja käydään tietysti ratsastamassa. :)
-Hanna

Ontikkapoppoo <3 Vain Mari puuttuu!


Loppukäyntejä Sanin kanssa maastotreenien jälkeen.