30. tammikuuta 2015

Back in business

Täällä taas! Kirjoitusmotivaatio on ollut täysin hukassa vähän aikaa ja en ole juuri jaksanut miettiä blogia ollenkaan. Jos teillä on jotain toiveita postauksien tai blogin suhteen niin otan ne mielelläni vastaan ja toteutan mahdollisuuksien mukaan. Vaikka olenkin ollut surkea bloggaaja viime aikoina, niin on ollut mukava huomata että pari uutta lukijaa on liittynyt joukkoon mukaan. Tervetuloa! Nyt yritän taas panostaa enemmän ja välttää näin pitkiä taukoja postauksien välillä. Osasyy blogin hiljaisuuteen on ollut myös tapahtumat (tai tapahtumattomuus) hevoselämässä. Paljon on ollut mietittäviä asioita ja myös ratsastuksessa motivaatio ja innostus on ollut enemmän kadoksissa kuin paikalla. Keskiviikkona olin kuitenkin valmennuksessa ja pitkästä aikaa oli oikeasti mukavaa treenata ja olin täysillä mukana. Eli eiköhän tämä tästä taas helpota. :) Pian saattaakin (toivottavasti!) tapahtua jotakin aivan uutta ja jännittävää hevoselämässä. Pidetään peukut pystyssä että kaikki menisi hyvin ja asiat saadaan järjestettyä. Enempää en vielä paljasta, mutta tulevaisuudessa toivottavasti.




Mitenkäs heppojen kanssa on sitten mennyt? Carter on palaillut vähitellen töiden pariin, tehden edelleen kuitenkin hieman kevyemmin hommia. Olen ratsastanut sillä itsekseni muutamia kertoja ja viime sunnuntaina menin ensimmäistä kertaa saikun jälkeen ilman satulaa. Edellinen kerta oli siis joskus loka/marraskuussa. Mentiin kevyesti maneesissa askellajit läpi ja molemmilla oli kivaa, eikä C heittänyt mua alas innostustaan. Maneesiin oli jätetty pitkän sivun rinnalle kymmenen puomin linja ja mentiinkin se pariin kertaan molempiin suuntiin sekä käynnissä että ravissa. Carter oli aika tohkeissaan kun pääsi ylittämään puomeja! Viime viikolla olin sen kanssa myös ensimmäistä kertaa valmennuksessa tauon jälkeen ja meillä meni itseasiassa tosi kivasti. Tietenkin hevonen on mm. jäykkä, eikä liiku yhtä hyvin kuin syksyllä mutta olisin voinut odottaa paljon pahempaa. Innoissaan se oli kun pääsi töihin ja jarrut olikin laukatessa hetkittäin kadoksissa. Teimme ympyräkahdeksikkoa, jossa ravasimme ympyrät ja keskikohdassa vaihdoimme käynnin kautta suuntaa. Aluksi pari kertaa pidäte ei meinannut mennä läpi toivotusti, mutta sitten alkoi sujumaan ja saimmekin lopettaa tehtävän ensimmäisten joukossa. Lopuksi teimme ympyrät laukassa ja suunnanvaihdossa laukanvaihto. Siitäkös Carter innostui ja tekikin kivat vaihdot, mutta aika ilmavasti tosin! Opettaja sanoikin että meille riittää kun olimme tehneet molempiin suuntiin pari kertaa onnistuneesti. Paras lopettaa vielä kun heppa pysyy nahoissaan ja turha sitä olisi ollut hirveästi jatkaakaan, sillä C teki sen mitä pyydettiin. :)



Topia olen nyt vain käynyt harjailemassa ja suoraan sanoen olen ollut aivan luvattoman laiska hoitaja sille.. Itseäkin ärsyttää, sillä aikaa olisi monena päivänä ollut tai sitä olisi ollut helppo järjestää. Tunneilla olen mennyt sekä Ciaolla että pari kertaa Ebonylla. Yksi päivä käytiin Tahvon kanssa vähän maastossa ja sen jäljeen oltiin kentällä ratsastamassa ja otettiin lähinnä vain rennosti. Viikonloppuna ja keskiviikkona oltiin valmennuksissa hyppäämässä. Sunnuntaina hyppäsimme rataa ja se sujui hyvin. Viikolla meillä oli muistaakseni kahdeksan puomin innarisarja ja vasemmalle homma meni varsin mallikkaasti ilman ongelmia, mutta oikealle nuorimies ei millään meinannut hoksata mihin ne jalat kuuluu asetella ja myöskin voima takaosasta oli hukassa. Pari kertaa koitettiin räpeltää sarjasta läpi, puomit sinkoilivat ja melkein putosin. Laskettiin sitten suosiolla esteet ihan pieniksi, sillä tehtävä oli Ciaolle oikeasti vaikea. Vaikka puomit olivat lopulta vain juuri ja juuri irti maasta, niin hevosella oli silti vaikeuksia sen kanssa. Huh huh, mikään sarja ei ole ikinä tuntunut niin pitkältä!




Vapun kanssa olen tehnyt töitä taas vähän enemmän. Ollaan käyty maastossa ja treenattu koulua, niin kangilla kuin ilman. Olen ratsastanut sillä sekä kentällä että maneesissa ja pitkästä aikaa myös satula on ollut mukana kuvioissa. Vappu on ollut lähes poikkeuksetta kiva ratsastaa ja varsinkin kangilla se on toiminut todella hyvin ja siitä on saanut paljon irti. Meidän pitikin mennä nyt sunnuntaina avaamaan tämän vuoden kilpailukausi kotitallin koulukisoissa, mutta arvatkaa mitä? Kuski tuli tietysti kipeäksi ja makaa kotona.. Suurella todennäköisyydellä koulukisoille voi siis sanoa heipat. Kyseessä ovat valmennustuntilaisten omat kisat, joissa kilpaillaan joukkuemestaruudesta ja Vapun kanssa meidän oli tarkoitus mennä ensimmäinen yhteinen helppo A. No, ehkä joskus toiste sitten, jos nyt ei tapahdu ihmettä ja olenkin sunnuntaina ratsastuskunnossa! Ensi viikon pitäisi jatkua sitten taas normaaleilla valmennuksilla ja muilla ratsastuksilla, lisäksi lauantaina on tallivuoro. Eipä sitä juuri muuta tai mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Postauksen kuvat ovat tällä kertaa kaikki puhelinotoksi, sillä en ole vielä saanut kavereilta uutta kuvamateliaalia. Palaillaan!
-Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti