29. joulukuuta 2014

Joulukuulumiset ja vuoden viimeiset päivät

Jouluratsu maaston jälkeen. Kuva Veera S.


Nyt on joulupyhistä selvitty, lahjat avattu ja masut syöty taas aivan liian täyteen kaikkea hyvää. Toivottavasti teillä kaikilla oli mukava joulu! Mulla ainakin oli. Jouluaattona lähdin vähän kasin jälkeen aamulla ensin Kitille, josta sitten yhdessä tallusteltiin tallille. Menin heti harjaaman Vapun ja edellisistä vuosista poiketen en mennyt maneesiin suurimman osan muun porukan kanssa vaan lähdettiin kolmen ratsukon voimin lumiseen metsään. Tehtiinkin noin tunnin lenkki ja lunta satoi koko ajan ihanasti tuoden joulutunnelmaa. Palattuamme tallille tein Vapulle päiväruuat ja siirryin sitten kavereiden joukkoon pääkäytävälle kuuntelemaan joulurauhanjulistuksen ja tallin omistajan puheen. Vaihdettiin lahjoja ja kortteja ja yhden aikoihin olin sitten takaisin kotona. Kaikkia kivoja lahjoja tulikin saatua, isot kiitokset kaikille osallisille! :)


Tässä vähän kuvaa saamistani lahjoista. Oli kyllä tosi kivoja ja mieluisia!


Joulupäivänä lähdin liikkeelle ennen kahtatoista ja tallia kohti jälleen. Tämä olikin moneen vuoteen ensimmäinen kerta kun en viettänyt joulupäivää kotona! Vaikka aamulla väsytti ja ulkona oli omaan makuun aivan liikaa pakkasta, niin onneksi lähdin liikkeelle. Mentiin ensin Kitin ja Eepin kanssa naapuritallille hakemaan Arska, jonka sitten kaverini liikuttivat kotimaneesissa. Itse olin vain kameran takana. Meillä olikin varsin hauska reissu tallien välillä! Vaikka meillä on Eepin kanssa ikäeroa useampi vuosi niin viihdytään silti todella hyvin yhdessä ja meillä on aina hyvin hauskaa. Palattuamme kotitallille, menin harjaamaan ja varustamaan Topia maastoretkeä varten. Kiti sai käyttöönsä Elton-ponin ja näin mun ei tarvinnut mennä yksinäni vaan seikkaltiin pitkin metsää kaksistaan ja oli kyllä super hauska joulupäivän maasto. :D Reilu tunti me mentiin polkuja ristiin rastiin, hepat oli kiltisti, naurettiin paljon ja kylmäkin tuli vasta palatessamme takaisin tallille.



Myös tapaninpäivä kului tallimaailmassa aamusta iltaan. Olin jälleen liikkeellä Kitin kanssa ja meidän päivä alkoi reippaasta kävelylenkistä peltojen ylitse Ella-ponin kotitallille. Matkalla haettiin ruokaa apsilta ja sitten vaellettiin kauniissa säässä yli peltojen ja ojien tuolle kivalle pikkutallille. Kuvailin aluksi kaverini ratsastusta kentällä, eikä edes tullut hirveän kylmä! Haettiin sitten Ella sisälle ja lähdettiin tekemään taluttelulenkki ensin pellon reunaa pitkin ja sitten puikahdimme metsään. Saatuamme poni liikutettua, edessä oli jälleen peltoa ja metsää, kun käppäiltiin muutaman kilometrin päähän kotitallille. En tehnyt juuri mitään ihmeellistä pariin tuntiin, söin ja auttelin Kitiä tallihommien kanssa. Tuli siinä yksi karsinakin siivottua. Kunkahan monta kertaa tän kappaleen aikana kirjotin sanan pelto..?

Tässä sitä peltoa ja metsää, jotka mainitsin monta kertaa! Onhan nuo ihan nätit maisemat.

Kun Eepi sitten saapui tallille illalla, laitettiin Vapulle ja Ragelalle suitset päähän ja lähdettiin ilman satulaa maneesiin liikuttamaan hepot. Alkuravien jälkeen maneesi tyhjeni ja saimme sen kokonaan itsellemme. Tarkoituksena oli tehdä Vapun kanssa jotain melko kevyttä ja kivaa. Heppa alkoikin toimia heti aika kivasti ja oli pirteä. Tehtiin hieman ravilisäyksiä ja sitten harjoiteltiin tynnyriratsastusta tötsien kanssa Kitin innostama.. Heh, oltiin kyllä niin amatöörejä ja tehtiin aivan liian suuret tiet ja liian hitaasti. Paras vaihe tulikin kääntyessämme viimeiseltä tötsältä kohti lähellä olevaa maalia. Olimme aivan maneesin toisessa päässä ja edessä oli vain vapaata tilaa, sain jostain päähäni napata ohjat yhteen käteen, nostaa raippa ilmaan kuin miekaksi ja iskeä jalat kiinni hepan kylkiin. Kuvittelin ehkä olevani taiselussa örkkejä vastaan Ereborin porteilla ja huusinkin jonkinlaisen sotahuudon ilmoille..

Vappu ja kaverimme Eepi ja Raksu, kuvan nappasi Kiti S.

Vappu oli täysin hengessä mukana ja oikein ampaisi laukkaan vailla minkäänlaista hallintaa. Hupsista, ei sen ihan niin pitänyt mennä. :D Niin me sitten karautettiin maneesin keskihalkaisija hetkessä päästä päähän ja hyvä kun en nauramiseltani pudonnut kyydistä.. Heppa onneksi kuunteli pidättävät avut seinän lähestyessä uhkaavasti ja hidasti itsekin. Tuosta saatiin kyllä hienoa videomateriaalia jolle me kovasti naurettiinkin illalla. Loppu ratsastuksen Vappu oli enemmän tai vähemmän villi, mutta sain sen kuitenkin lopulta rauhoittumaan ja sen jälkeen tyttö olikin aivan super kiva ratsastaa! Tallin jälkeen menin Kitille yöksi, jossa sitten katseltiin koneelta videoita ja päivän kuvat, syötiin pizzat sekä karkkia ja katseltiin Lostin ensimmäistä tuotantokautta.


Paras pallomasu. <3

Lauantai aamu ei tehnyt poikkeusta tallille lähdön tai seuran suhteen, vaan myös silloin lähdettiin puolen päivän aikoihin liikkeelle Kitin kanssa. Sitä ennen oltiin syöty aamupalat ja katseltu vielä pari jaksoa Lostia. Saavuttuamme tallille autoimme hakemaan tuntihevoset sisälle. Carter oli ihan villi! Se vain vinkui, viskeli päätään ja pukittikin pari kertaa narun päässä.. :D Saa nähdä millainen ruuna on kun selkään pääsee kiipeämään ensimmäisiä kertoja. Tämän jälkee menin harjaamaan ja laittamaan Vappua rauhassa kuntoon. Kun sitten oltiin valmiita, lähdettiin tietä pitkin kävelemään ja heppa käyttäytyi koko ajan todella fiksusti vaikka ohi kaahaili pari idioottia jotka eivät viitsineet hidastaa sitten yhtään. Saatiin kävellä melkein Arskan kotitallille asti parin kilsan päähän, kunnes Kiti, Arska ja Eepi viimein tulivat meitä vastaan. Käännytiin sitten takasin ja jatkettiin kotipellolle. Lunta oli kivasti maassa ja nyt ollaan ainakin kerta päästy hankeen ratsastamaan, vaikka mistään kunnon hangesta ei voidakaan puhua. Vappu innostui asiasta jo alku raveissa ja annoinkin sen mennä ihan reippaasti. Otettiin laukkaakin aikas vauhdikkaasti ja jarrut olivat välillä hyvin hukassa, mutta molemmilla oli hauskaa! :) Ei siitä sen enempää, kun saan kuvat niin voin tehdä peltoilusta ihan oman postauksensa.

Nämä kolme kuvaa on otettu aikaisemmin joulukuussa yhdellä koulutunnilla. Kuvat Linda P.



Sunnuntaina mulla oli ohjelmassa puolet päivätallista, sekä kouluvalmennus reilun viikon tauon jälkeen. Tallihommat meni tosi nopsaan ja kivuttomasti. Kun työt oli tehty, kävin harjailemassa Topin ennen valmennusta. Valkussa olin jälleen Ciaon kanssa ja ei ollut mikään paras tunti. Tehtiin koko maneesissa yhden kenttäohjelman pätkiä ja vaikka tehtävät sujuivat ihan okei ja valmentajalta tuli kehuja niin itse en ollut yhtään tyytyväinen. Hevonen oli vasemmalle aika jäykkä ja yritti juosta alta pois pää korkealla. Oikealle se olikin paljon parempi ja myös toinen suunta parani hieman loppua kohden. Alkuverkassa Ciao heittäytyi ihan pelleksi. Laukkasimme viimeiseen suuntaan kun se yhtäkkiä keksi oven vieressä olevat valkoiset ämpärit ja sinkaisi niitä pakoon keskelle. Ei toki oltu nähty niitä ikinä aikaisemmin.. Pari kertaa sitten meni siihen kun yritettiin päästä ämpäreiden ohitse laukassa, mutta päädyttiin maneesin keskelle. Kyllä me lopulta päästiin niiden ohitse ihan fiksusti ja vaikka hevonen kyttäsi niitä hieman vielä tehtävässäkin, niin ei tehnyt niistä enään sellaista numeroa. Koko tunnista jäi aika turhautunut ja tylsä fiilis. Tiedättekö, yritin toteuttaa tehtävät mahdollisimman hyvin ja pää oli mukana, mutta sydän ei. Tuolla tunnilla mulla olikin hirmuinen ikävä Carterin selkään ja yhteisiin treeneihin sen kanssa, joten eihän siitä oikein mitään tullut.
-Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti