4. marraskuuta 2014

Pitkästä aikaa Almalla



Nyt luvassa vähän tuntiraporttia, viime viikon lauantailta jolloin ratsunani oli pitkästä aikaa Alma. Olin alun perin toivonut tunnille Ciaota, mutta kohdallani lukikin Alma. En aluksi ollut hirveän innostunut, mutta hyvillä mielin kuitenkin menossa tamman kyytiin yli puolen vuoden tauon jälkeen. Kyseessähän on 6-vuotias nuori tamma, jolla ratsastelin vähän enemmän vuosi sitten kesällä ja syksyllä ja olen sen täällä blogissa ennenkin maininnut. Laitoin hyvissä ajoin hepan kuntoon ja lähdettiin sitten porukalla maneesille. Tiesin Alman olevan hieman verkkainen liikkumaan, tämä huomattiin jo maneesimatkalla kun jäätiin muista jälkeen, mutta isompia ennakko odotuksia mulla ei ollut. Tai joo, hepalla on aika iso ja keveä askel, joten mietin miten pystyn siellä istumaan. Olikin kiva huomata meidän molempien kehittyneen ja menneen eteen päin. Osasin ratsastaa Almaa paremmin ja pystyin istumaan alhaalla ilman sen suurempia ongelmia. Mutta nyt varsinaiseen tuntiin.




Alkuverryttely tehtiin normaaliin tapaan itsenäisesti ja itse yritin vain tunnustella millainen Alma on nykyään ratsastaa ja löytää oikeita nappuloita. Tein siirtymisiä, ratsastin eteen varmistaen että kaasu on kunnossa ja tein ympyröitä, jotka varsinkin alussa lähtivät käyntiin hyyvin hitaasti ja laajasti. Ravissa oli helpompaa, laukassa menin suurimman osan ajasta kevyessä istunnassa jotta sain paremman tuntuman ja eteen ratsastus oli helpompaa. Aika kivasti niitä oikeita nappuloita alkoi löytyä jo alkuverkassa! Mikäs sen kivempaa sitten jatkaa varsinaiseen tehtävään, joka oli tällä kertaa kavaletit kaarevalla uralla. Joka toisen puomin pää oli ylhäällä ja joka toinen sitten alhaalla. Tosi kiva pitkästä aikaa tehdä tälläistä tehtävää.



Aloitimme oikeassa kierroksessa ravissa, jolloin kavaleteille oli helpoin tulla, sillä lähestyminen oli pidempi ja käännös ei ollut niin jyrkkä. Muutamat ensimmäiset kerrat Alma vain kolisteli puomeja ja tuli aivan liian isoa ravia, eikä askel siis oikein sopinut väleihin. Pian aloin kuitenkin löytää oikean tempon. Tulimme hieman enemmän ulkoreunaan, jolloin puomien välit olivat pidemmät ja kokosin ravia pikkaisen, jolloin tehtävä alkoi sujua hyvin. Saimme pian luvan tulla laukassa ja siinäkin aluksi kopistelimme puomeja muutaman kerran kunnes oikea rytmi taas löytyi ja Alma toimi hyvin. Laukka osuuden menin kevyessä istunnassa, sillä se oli itselleni helpompaa ja häiritsin myös hevosta vähemmän.



Kun olimme tulleet oikean suunnan riittävän hyvin muutaman kerran, kävelimme pienet välikäynnit ja vaihdoimme sitten suunnan vasempaan. Aloitimme taas ensin ravissa ja yritin tehdät asiat samoin kuin ensimmäiseenkin suuntaan onnistuneilla kerroilla. Vasen oli kuitenkin vaikeampi, sillä se on aina ollut itselleni vaikeampi ratsastaa ja nyt kavaleteille oli lyhyt ja tiukka käännös uralta ennen kulmaa, joten tarkkana sai olla. Ulko-ohja oli käännöksessä vielä hyvin tuntumalla, mutta meinasi kadota jonnekin puomien päällä, jolloin Alma valui vasemmalle kohti lyhyempiä puomivälejä ja jälleen kuului kopinaa kun ei meinattu mahtua. Ulko-ohja käteen ja uudestaan, heti onnistui paremmin! Laukassa meille riitti ihan muutama kerta sillä se meiltä sujui heti kivasti.




Sitten vaan loppuravit kevennellen heppa rennoksi ja eteen alas. Alma ei jatkanut seuraavalle tunnille, joten vein sen takaisin talliin odottelemaan päiväruokiaan. Tunnista jäi kyllä mukava fiilis ja kokonaisuudessaan meni tosi kivasti! Voisin mennä Almalla koulua uudestaankin vielä syksyn aikana. :)
-Hanna
Kaikki kuvat ovat Lindan ottamia, jälleen iso kiitos. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti