Sivut

30. elokuuta 2014

Kun mikään ei mene suunnitellusti

Moi taas! Tämä viikko on mennyt taas aivan erilaila kun oli tarkoitus.  Maanantaina ratsastin jälleen normaalituntini itsenäisesti, sillä tunnille ei ollut muita tulijoita enkä ehtinyt myöhemmälle tunnille. Carter oli kuitenkin edelleen tosi kiva ratsastaa ja itsenäisesti meno ei haitannut. Ratsastuksen jälkeen lähdettiin kaverin kanssa toiselle tallille katsomaan laidunlomaansa lopettelevaa Ella-ponia. Siinä sitten vesisateessa seisoskellen seurasin kaverin ratsastusta. Lähes koko viikon on ollut taas tosi kurja ilma, vettä on tullut enemmän kuin tarpeeksi ja ulos on täytynyt jo pukea takki päälle jottei jäädy. Runsaiden sateiden takia kipaan tulikin alkuviikosta tieto, että Kangasalan kenttäkisojen vaativa luokka on jouduttu perumaan. Jouduin siis jännittämään miten koko kisojen kävisi, jos sää jatkuisi yhtä ihanana.



Tiistaina puhelin sanoi itsensä irti ja kieltäytyi menemästä enää nettiin.  Ja tietysti juuri silloin kun yritin hoitaa ihan oikeasti asioita.. Sain kuitenkin itselleni ja hoitajalle varattua majoituksen Niinisaloon. Tiistaina en mennyt normaaliin tapaani tallille vaan kierreltiin kahden kaverin kanssa kaupungilla ja käytiin syömässä. Löydettiin kivoja vaatteita yhtä hauskaa juttua varten, joka on tulossa syyskuussa. Ei siitä sen enempää vielä. Samana päivänä vietin myös synttäreitä. En halua edes kertoa kuinka paljon täytin! Sain kivoja lahjoja, mm. punaisen kenttäkellon, rahaa ja uuden puhelimen. Keskiviikkona olin innoissani menossa tallille ja kello viiden estevalmennukseen,  mutta eikös tallilta tullutkin viesti tunnin siirrosta sunnuntaille.. Ärsytti ihan mielettömästi sillä hetkellä! Olisi ollut niin tarpeellista päästä treenaamaan rataesteitä ennen kisoja, eikä hyppimään niitä vasta kisojen jälkeen. Menin kuitenkin tallille vaikken päässytkään ratsastamaan ja iloisena yllätyksenä Carter oli saanut jo uuden kengän pudonneen tilalle. Pian sainkin kuulla kengittäjältä KaRan kisojen peruuntuneen kokonaan sääolosuhteiden takia. Ärsytti. Ärsyttää edelleen. Mutta totta kai turvallisuus ennen kaikkea, ei mahda mitään kun on satanut niin paljon ja pohjat kärsineet. Kävin sitten harjailemassa hyvin kuraisen C:n puhtaaksi ja rakkaan hepan seura kyllä helpotti hieman.



Torstaina lähdettiin sitten äidin kanssa puhelin kaupoille ja nyt käytössä on uusi puhelin. Ensimmäistä kertaa Samsung, vielä opettelen käyttöä mutta tykkään kyllä.  Kaupungilla pyörimisen jälkeen menin vielä illaksi Kitille jossa saatiinkin aikaiseksi kaikkea hauskaa meidän projektia varten. Perjantainakin alkupäivä kului kaupungilla, kunnes suuntasin illalla tallille. Vakivalkkutuntia ei ollut,  enkä ehtinyt aikaisemmalle tunnille joten menin jälleen itsenäisesti. Ajattelin Carterin olevan huonompi ratsastaa kun olin viimeksi ollut selässä maanantaina, eli taukoa oli tavallista pidempään.  Ruuna oli kuitenkin edelleen todella kiva ja yhteistyöhaluinen. Päädyin tekemään vähän laukanvaihtoja kahdeksikolla ja kaikki sujui kivasti. Toivottavasti kaikki jatkuu yhtä hyvänä!



Tänään menen tallille talkoilemaan ja sitä ennen koitan ehtiä hoitamaan edes Topin, jota olen viime aikoina hoitanut ihan luvattoman huonosti.. Talkoiden jälkeen olisi vielä illanviettoa, mutta saa nähdä jaksanko jäädä vai lähdenkö nukkumaan. Sunnuntaina  on sitten se siirtynyt estevalmennus Carterin kanssa. Toivottavasti sujuu yhtä hyvin kuin viime sunnuntainakin! Eipä tässä taas erikoisempia, tälläsiä kuulumisia tältä viikolta. Toivotaan ensi viikon olevan parempi. Niinisalokin lähenee kovaa vauhtia ja kenttäkausi saadaan vietyä päätökseen. Kisoja on kuitenkin luvassa joulukuulle asti ja kisakalenteri päivittyikin juuri lisää.  Kotitallilla on luvassa ainakin kahdet este- ja koulukilpailut ja estefinaalissa puolustetaan viimevuoden sennupronssia. Nyt voisi saada sitä kultaa, sillä hopea on jo edellisvuodelta? Myös ulkopuolisiin kisoihin on tarkotus suunnata ja kalenteriin on jo merkattuna yhdet koulukilpailut ja kahdet estekisat. Peukut vaan pystyyn että päästään vielä tänä vuonna kiertämään mahdollisimman monet kisat ja selviydytään niistä kunnialla. :)
-Hanna

26. elokuuta 2014

Kuvapostaus - uittamassa!

Kesäinen kuvapostaus piristämään alkavaa syksyä, yhdestä ihanasta uittoreissusta, jonka teimme heinäkuussa. Kuvista kiitos Rosa R. ! Mikä on teidän lempparikuva?
-Hanna
















21. elokuuta 2014

Minikenttikset - Vappu

Vuosi sitten syyskuussa oltiin Vapun kanssa Niinisalossa kenttäkisoissa. Oli molempien ensimmäiset kenttikset. Mikään ei sujunut suunnitellusti ja meidät hylättiin rataesteillä. Itseasiassa kolmannella esteellä. Seuraaviin estekisoihin lopetin Vapulla kisaamisen. Elokuun ensimmäisenä sunnuntaina me kuitenkin tehtiin paluu kotitallin minikenttiksissä. Yritettiin vielä kerran. Ja nyt me onnistuttiin. Tällä kertaa mä tiesin, että me onnistutaan.



Osallistuin Vapulla samoihin kisoihin, joista tuli jo postaus suorituksesta Carterin kanssa. Vapun kanssa mentiin helpompi luokka, eli vasta-alkajat, koska isompaan meillä ei ollut kvaaleja ja maastorata ei olisi ollut meille sopiva. Kouluohjelmana meillä oli perusmerkki, maaston pituus noin 700m ja hyppyjä yhteensä 9. Vappu oli päivän ensimmäinen ratsu, sillä helpomman luokan osakokeet ratsastettiin ensimmäisenä. Hyvissä ajoin menin letittämään heppaa sen vielä mutustaessa aamupalaansa ja kaverini tuli harjaamaan sen puhtaaksi. Olin luvannut letittää hänen kisaponinsa harjan, jos mun ei tarvitse harjata Vappua sillä muuten en olisi ehtinyt ajoissa radalle. Kentälle menin kävelemään about 9.10 ja aloin sitten verkkailla. Olin luokan ensimmäisenä ja aitojen sisäpuolelle piti siirtyä 10.00, joten meillä oli hyvik aikaa verrytellä. Vappu yllättikin mut heti positiivisesti verkassa liikkumalla itse eteen ja olemalla muutenkin yhteistyöhaluinen.

Koulurata meni ihan ok, alkutervehdykseen ratsu yritti käynnin sijasta mennä ravissa ja kiemurteli hieman. Se kuitenkin malttoi seisoa paikoillaan, mutta tervehdyksen jälkeen valui vasemmalle. Muuten se teki tehtävät oikeissa pisteissä, kulki oikeassa askellajissa ja liikkui reippaasti. Prosentteja saimmekin sitten 65.380, eli eniten mitä ollaan koskaan saatu! Näillä prosenteilla oltiin sijalla 9/13. Käveltyäni loppukäynnit, vein hepan talliin huilaamaan ja vaihdoin Carterin selkään, mutta ei siitä sen enempää tässä postauksessa.

Huilitauon jälkeen vaihdoin itselleni maastokamat päälle ja menin varustamaan myös ratsuani kuntoon. Meidänkin värinä oli punainen, mikä sopiikin mustalle hevoselle oikein kivasti. Maastoverkka tapahtui aluksi kentällä, jossa saimme hypätä ristikkoa ja okseria. Myöhemmin siirryimme pellolle, jossa saimme ottaa laukkaa ja tarvittavat hypyt maastoesteille. Kentällä ollut verryttely oli katastrofi. En muista koska olen ollut niin epätoivoinen ja turhautunut hevosen selässä. Koska Vappu olisi ollut niin tahmea. Voin rehellisesti sanoa etten saanut sitä ravaamaan, käyntikin oli työn ja tuskan takana. Hyvä kun en itkenyt siellä selässä ja hypännyt alas. Ohjat heitin kerran kokonaan pois ja jäin vain seisomaan kentän keskelle. En voinut ymmärtää mistä nyt oikein kiikasti kun koko kouluverkka ja rata oli ollut niin hyvä. Muutamien apujen ja neuvojen avulla sain viimein Vapun eteen päin, kauniilta se ei näyttänyt mutta päästiin jopa laukkaamaan ja lopulta myös puhtaasti pikku esteistä ylitse. Vaikka kentällä olin valmis luopumaan leikistä, tiesin kaiken muuttuvan kun päästäisiin pellolle.


Siirryttyämme pellolle Vappu alkoi edetä paremmin itse. Otin laukkaa ympyröillä ja yritin saada sen kunnolla pohkeen eteen. Hyppäsin pari kertaa molemmat verkkaesteet, jotka olivat sama tukki kuin isommassakin luokassa ja pienempi valkoinen portti. Esteet menivät ongelmitta. Kun olin valmis, oli aika lähteä radalle. Lähdin ensimmäisenä liikkeelle ja Vappu lähtikin kivasti heti eteenpäin. Ensimmäinen este oli sama liikennemerkki kuin toisessakin luokassa, mutta ilman puomia päällä. Siltä jatkoimme joko vaaleanpunaiselle portille tai veneelle. Itse valitsin veneen. Veneen jälkeen laukkasimme pellon toiseen päähän ja hyppäsimme renkaat ja toisen liikennemerkki esteen heti perään. Käännyimme oikealle ja kohti kavereita, jolloin Vappu lisäsi vauhtia ja sain jarrutella sitä jottei mentäisi turhan kovaa.


Laukattiin hyvän matkaa, kunnes seuraavat esteet tulivat vastaan. Viides este oli jo aikaisemmin hypätty vene toiseen suuntaan ja perään toiset renkaat. Näiden esteiden välillä vilkaisin taas kelloa ja oltiin oltu aivan liian nopeita sillä aikaa oli vielä hieman reilu minuutti jäljellä! Ei muuta kun jarrua kunnolla ja iso ympyrä, jotta saadaan aikaa kulumaan. Ennen viimeisiä esteitä otin muutamia askelia raviakin, jotta päästiin sallittuun 20 sekunnin aliaikaan. Viimeiset esteen olivat kujassa olevat ristikko, liikennemerkkipuomi ja tynnyrit, joiden jälkeen pari metriä ja oltiin maalissa puhtaalla maastolla. Olin oikein tyytyväinen maastoon ja alettiin oikeastaan vasta päästä vauhtiin kun rata jo loppuikin. Aliaikaa tuli se noin 20 sekunttia, mutta sehän on vielä sallittua. Puhtaalla maastolla noustiin sijalle 5/13 ja oltiin myös Vapun kanssa ensimmäiset ei sijoittuneet. Hieno Vappu!
-Hanna
Postauksen kaikki kuvat Linda P. !

18. elokuuta 2014

Minikenttikset - Carter

©Linda P. Iso kiitos!
©Linda P.
Pitkästä aikaa kisapostausta! 3 elokuuta järjestettiin omalla tallilla minikenttikset, joista kerroinkin hieman jo aikaisemmin. Kisat siis olivat kenttäkilpailut minikoossa, eli ilman rataesteitä. Menin kisoissa sekä Carterilla että Vapulla ja tässä postauksessa keskitytään tuohon ensimmäiseen. Päätin tehdä molempien suorituksista omat postauksensa ettei yksi venyisi liian pitkäksi. Kisoissa luokkia oli vain kaksi ja Carterilla menin sen vaativamman, eli harraste/tuttaritasoisen luokan. Nopeutena meillä oli 400m/min, radan pituus 1563m, ihanneaika 3min 54sek ja esteitä oli 13.  Hyppyjä oli hieman enemmän, sillä mukana oli mm. portaat, banketti ja sarja. Ennen maastorataa ratsastimme kuitenkin kouluosuuden.

©Linda P.

©Linda P.

Mun koulustartti Carterin kanssa oli noin kahdentoista aikoihin. Koska kyseessä olivat lyhennetyt kenttikset, yhdellä hepalla sai startata kaksi ratsastajaa ja Carterilla menikin mua ennen toinen ratsastaja. Sain siis hepan itselleni verkattuna ja mun ei tarvinnut tehdä sen kanssa niin paljoa kun normaalisti, saadakseni sen kivaksi. Verkassa se oli ihan kiva, ei mikään super hyvä muttei aivan huonokaan. Koulurata oli tuttarinkouluohjelma, jonka osaan jo unissanikin. Rata oli aika tasainen ja rento suoritus, tietysti paljon parannettavaakin jäi ja hevonen olisi voinut olla pyöreämpi ja vielä paremmin kuulolla. Asiat saatiin kuitenkin suoritettua oikeissa pisteittä ja keskiraviakaan ei rikottu laukalle. Tulokseksi saatiin lopulta 66.940%, ei huono! Opettajani, joka on mun menoa nyt reilut kuusi vuotta seurannut, tulikin radan jälkeen sanomaan että rata oli yksi parhaimpia kouluratojani, tasainen ja rento. Oli kyllä kiva kuulla tuo! Koulun jälkeen oltiin sijalla 5/8.

©Linda P.
Ennen maastoa oli tauko, jolloin siirsimme tuntihevosten laitumet ja söimme. Sain Carterin jälleen verkattuna itselleni ja koska se oli tehnyt hyvän ja puhtaan maaston edellisellä ratsastajalla, otin vain hieman laukkaa pellolla ja yhdet hypyt molemmille verkkaesteille, jotka olivat tukki ja valkoinen portti. Lähdettiin radalle luokan ja koko kisojen viimeisenä. Kolme, kaksi, yksi, ratsasta! Napsautin jälleen kaveriltani lainaaman kenttäkellon käyntiin ja Carter lähti vauhdilla liikkeelle. Ensimmäinen este oli liikennemerkki, johon oli normaalista poiketen laitettu puomi päälle korottamaan. Toinen este oli aivan pellon toisessa päässä ja sinne laukattiin reippaasti. Paalisarja meni ongelmitta ja sen jälkeen pakollinen portti sarjan välistä ja keksihaudalle, jota olin hieman jännittänyt. Turhaan, Carter hyppäsi hienosti yli eikä tunkenut jalkojaan hautaan. Haudalta jatkoimme metsässä kuusikujalle, jossa multa meinasi pudota jalustin ja vauhti hieman hiipui kun korjailin asentoani ja hepan pää kävi vahingossa puiden seassa, jonne taisin sen itse ohjata.. Neljäs este oli karhuansa metsästä pellolle ja tätä jännitin myös hieman sillä en ollut hypännyt sitä ikinä ennen Carterin kanssa ja Riina kertoi sen pysähdelleen aikaisemmin  kyseiselle esteelle ainakin kerran ja kisaradallakin olleen hieman epävarma. Noh, este tulee kuusikujan jälkeen aina hieman yllätyksenä ja käännös on nopea. Itse en kunnolla nähnyt estettä kun joku oksa plätsähti suoraan naamaan, mutta hepassa ei tuntunut mitään epäröintiä ja yli mentiin.

Valitettavasti kaikista esteistä ei ole kuvia, sillä puhelin kieltäytyi lataamasta niitä nettiin.. Tässä kuitenkin radan esteet nro. 2-5. 1. Paalisarja, jonka jälkeen ratsastimme esteiden välistä ja tämä oli pakollinen portti. 2. Keskihauta. 3. Karhuansa. 4. Savotta.

Esteet nro. 6-9. 1. Renkaat. 2. Banketti. 3. Pippurin pimaus. 4. Tynnyrit mäessä.

©Linda P.

Viitos este oli helppo ja kiva este pellolla, kutonen oli renkaat mikä on nykyään yksi mun suosikeista. Taas oltiin pellon toisessa päässä ja hypättiin banketti päädystä ylös ja sivusta alas. Kaikki sujuvasti ja ongelmitta. Kasieste oli värikäs a-este pellon keskellä, jolle heppaa on välillä saanut rohkaista mutta nyt meni sen helposti. Sen jälkeen laukattiin taas metsään ja hypättiin siniset tynnyrit, mäki ylös ja portaat alas. Portailta oli aika jyrkkä käännös vasemmalle jotta osuttiin Jussin aamujumpalle, eli tukki-hauta-tukki linnalle. Sen jälkeen este numero kaksitoista eli tynnyrit, jonka jälkeen katsoin varmaan ekan kerran kunnolla kelloa ja huomasin ihanneajan olevan pian käytetty. Aikaa kului hieman turhaa kun tultiin portaat niin rauhassa alas, mutta jos vauhtia olisi ollut enemmän, en luultavasti olisi saanut käännettyä seuraavalle esteelle vaan heppa olisi jatkanut suoraa kavereiden luo. Niimpä suuntasin tynnyreiden jälkeen laukkaradalle ja pyysin Carteria eteenpäin, mihin se vastasikin hyvin ja saatiin aikaa kiinni ennen viimeistä estettä, joka oli toinen liikennemerkki. Maaliin päästiin siis täysin ajassa ja puhtaalla maastolla! Olin kyllä niin iloinen ja tyytyväinen heppaan tuon suorituksen jälkeen.

©Linda P.
©Linda P.
©Linda P.
Puhtaalla maastolla nousimme lopulta sijalle 3/8, eli ensimmäisiksi ei sijoittuneiksi. Vain puoli koulupistettä jäi puuttumaan tuosta jaetusta kakkossijasta. Jokatapauksessa olin oikein tyytyväinen meidän suorituksiin, tästä on hyvä taas jatkaa. Ja niin, Carter sijoittua toisen ratsastajansa kanssa tuolle kakkossijalle, super C! Seuraavat kilpailut meillä on 30 elokuuta kun startataan Kangasalla harraste, toivottavasti päästään maastosta maaliin sillä kyseessä on meille molemmille aivan oudot maastoesteet. :) Siitä kolmen viikon päästä on jälleen aika lähteä Niinisaloon, jonne mulle lähteekin hoitajaksi kaverini joka ei ole ennen Niksulassa ollut eikä muutenkaan mun mukana kisoissa käynyt. Jännää, pääsen tutustuttamaan hänet kenttäkisojen maailmaan!
-Hanna

©Linda P.
 

14. elokuuta 2014

Hevosia ja Helsinkiä


Moikka! Vihdoin pääsin taas päivittelemään kuulumisia tänne. Mun viime viikonloppu (tai oikeastaan perjantai ja lauantai) meni talleillessa ja Helsingissä. Perjantai oli pitkä päivä karvakorvien parissa, kun tein ensiksi tallia 8-16, kävin sitten Topin kanssa tunnin lenkillä maastossa ja valkkuilin Carterin kanssa seitsemältä. Menimme pitkästä aikaa koulua pellolla ja tunti meni ihan tasapaksusti. Itse en ollut tyytyväinen lähes mihinkään, mutta kyllä sieltä oikeasti hyvääkin pätkää tuli. Yleensä koskaan asenteeni ei tunneilla ole noin huono kuin perjantaina, mutta tuolloin olin todella väsynyt ja olisin ollut valmis lähtemään kotiin heti saatuani työt tehtyä. Selvisin kuitenkin päivän loppuun ja kotona suoraan nukkumaan.

Topiakin väsytti perjantaina!
Lauantai oli hevosvapaa ja kiva päivä, kun lähdettiin kaverin kanssa Helsinkiin ja vietettiin päivä Linnanmäellä, jossa olen viimeksi käynyt kunnolla ollessani ala-asteella, eli siitä on aikaa! Viime syksynä Hevoset Stadikalla -tapahtuman yhteydessä kyllä piipahdettiin siellä ja ajettiin yksi kierros vanhassa vuoristoradassa, mutta siihen se jäi. Oltiin Lintsillä noin kahden aikoihin. Meidän piti alunperin olla heti puiston auetessa, mutta lähtö kotoa hieman venyi, emme meinanneet löytää sisäänkäyntiä Messukeskuksen parkkihalliin kun ajoimme ensimmäisestä risteyksestä ohitse ja sitten oli vielä käveltävä autolta puistolle.
Sää oli koko ajan ihan mukava, pilvinen, mutta lämmin. Käytiin kaikissa laitteissa joissa haluttiinkin, moni laite oli mulle uusi, uskalsin kahteen laitteeseen joihin en alussa uskonut todellakaan meneväni. Oltiin ajateltu käydä myös Sea Lifessä, mutta lopulta aika ei riittänyt vaikka oltiinkin paikalla sulkemiseen asti. Ehdittiin käydä laitteissa vain kerran, vanhaa vuoristorataa ja kingiä lukuunottamatta, sillä jonot olivat pitkät ja pahimmillaan jonotettiin noin 30-40 minuuttia per laite.. Niin tosiaan, tuo vuoristorata on ehdottomasti oma lempparini ja siihen oli kiva päästä pari kertaa. 



Kingi oli ainoa laite mihin en suostunut, mutta katselin ja kuvailin maasta kun kaveri kävi siinä pari kertaa. Kävimme syömässä päivän puolessa välissä hampurilaisateriat ja kuvailimme hienoja näkymiä maailmanpyörästä. (Kyllä, mulle se on maailmanpyörä eikä mikään rinkeli!) Kaksi laitetta joihin ihme ja kumma suostuin olivat ukko ja raketti ja hengissä olen edelleen. Olimme paikalla tosiaan loppuun asti ja Linnanmäen iltavalaistus oli kyllä hieno. Lähes täydenkuun loistaessa taivaalla tallustelimme takaisin Messukeskukselle. Kotiin ajoimme jälleen yöllä, pysähtyen iltapalalle kahdentoista aikoihin Linnatuulessa. Tosi hauska reissu takana! Puhuttiinkin matkalla, että ollaan nyt käyty jokaisena kesäkuukautena jossain pikku automatkalla. Kesäkuussa Turussa, heinäkuussa Porissa ja nyt Helsingissä. Missähän me loppuvuosi mahdetaan seikkailla?



Lauantain jälkeen mua ei oikeen kiinnostanut mikään. Sunnuntaina en jaksanut lähteä edes tallille, vaan vietin sadepäivää kotona. Lähes samoissa merkeissä meni myös maanantai, kun kökötin iltaan asti sohvalla rikossarjoja katsellen. Ei siinä mitään, ne on ihan parhaita! Kahdeksalta mulla oli Carterilla koulutunti, jonne juuri ja juuri jaksoin raahautua. Tunti menikin lopulta aika kivasti vaikka motivaatio oli nollassa. Pitkään aikaan ei oo ollut tälläistä ettei tallille meno tai ratsastus ole kiinnostanut yhtään! Noh, nyt on jo vähän helpottanut ja varsinkin keskiviikkona oli kivaa tallilla kun päästiin jälleen maastoon hyppäämään uusia esteitä ja tehtäviä. Eiköhän tilanne muutenkin palaa taas normaaliksi ja kivaa on tulossa hevosrintamalla kun KaRan kenttikset lähestyvät kovaa vauhtia. :)
-Hanna

11. elokuuta 2014

Heinäkuu kuvina

Elokuu on edennyt jo hyvää vauhtia, mutta joka kuukauden perinteinen kuvapostaus tulee vasta nyt, vaikka olenkin aina yrittänyt julkaista sen heti kuun alussa. En vain ole ehtinyt missään vaiheessa saada kuvia koneelle ja bloggeriin asti. Nyt sain sen kuitenkin vihdoin tehtyä ja postaus tulee tässä!
-Hanna


1. Kaverin kanasia moikkaamassa. Oli ne vaan sulosia! 2. Rölli-poni valmistautuu lähteen tunnille. 3. Topin kanssa palaamasta maastosta, seurana Kiti ja Ella.  4. Tallin jälkeen apsilla lihomassa.

1. Kesäinen pelto ja laukkarata. Jotain niin parasta on tuon karauttelu ja tietysti myös niiden maastoesteiden hyppääminen! 2. Valmiina lähtemään tallille kuumana kesäpäivänä, joista saikin nauttia monta viikkoa. 3. Toinen kuva musta Topin selässä ikinä. Ollaan just palattu maastosta tallin pihaan. :) 4. Mansikoita ja kermavaahtoa. Nam!!

1. Jätskeillä kaupungissa. Nykyään syön muitakin makuja kuin vain suklaata. 2-4. Kotikaupunkiretkellä yhtenä päivänä.

1. Cappuccinoa ja kermamunkki Vapriikin terassilla. 2. Vanhaa Tamperetta. 3. Carterin kanssa matkalla metsään. 4. Mun jalat. Taisin kuvailla kaverin ratsastusta ja ottaa aurinkoa kentän laidalla.

1. Hehee jälleen jäätelöllä! Kesäisin syön jäätelöä lähes joka päivä, varsinkin kuumina päivinä. 2-4. Kesäretkellä maalla kaverin kanssa. Uitiin, syötiin pelattiin sulkapalloa ja minigolfia.. Vietettiin hauska päivä!

1-3. Lisää kuvia kesäretkeltämme. Herkullinen hampurilaisannos huoltoasemalla, kaunista järvimaisemaa ja lapset rannalla.. :D 4. Haniponin selässä tiekävelyllä.

1. Herkkua, lohta ja muusia! 2. Jälleen jalkojen rusketusta samalla kun seurasin kaverin ratsastusta.  3. Vapun kanssa maastoilemassa ratsin jälkeen. 4. Kesäisen pellon takana siintää kartano ja talli. Niin kiva maisema.

1. Tallissa oli kaksi linnunpesää, nämä kaverit olivat niitä ujompia. 2. Maalaismaisemaa hepan selästä kuvattuna. 3. Käytiin kaverin kanssa leffassa pitkästä aikaa ja lopuksi satamassa katsomassa festarien väenpaljoutta. Illalla etsittiin vielä parit geokätkötkin. 4. Ja tämä leffa me käytiin katsomassa. Maleficent, aika hyvä!

1. Pullamehut Porin torilla heinäkuun lopulla. 2-4. Yyterissä! Super hauska päivä hyvässä seurassa. :)

1-3. Porin reissulta. Kallon majakka ja Itämeri. Olisin voinut viettää noilla kallioilla vaikka kuinka kauan aikaa.. 4. Maija-poni, jolla ratsastin taas vuoden tauon jälkeen yhtenä maanantaina itsenäisesti.

1-3. Vietin kuun lopulla kolme yötä tallilla "vahtien" nuorempia kavereitani heidän leirillää. Hauskaa oli! Kuvissa tallipihaa ilta-auringossa, Siiri-heppa valmistautuu leirikasteeseen ja viimeisessä eräs kaverini jäi jalastaan kiinni tuoliin.. :D Jalka saatiin onneksi irti ilman mitään työkaluja! 4. Carter sai jostain ihmeestä kaulaansa hiertymät ja nuo kuvassa näkyvät ylemmät turposivat ja pinnalla oli keltaista nestettä. Niitä sitten ihmeteltiin muiden kanssa, muttei keksitty mistä on voinut saada. Nyt näittää onneksi jo paremmalta.  :)


4. elokuuta 2014

Kenttäleiri 2014


Toissaviikon viikonloppuna olin ihan mahtavalla kenttäleirillä omalla tallilla, ratsuina Carter ja myös Vappu. Postaus on kuvitettu muilla kuin leirikuvilla (kuvat ovat kuitenkin uusia), sillä leirikuvia mulla ei vielä ole. Kaikista kuvista kiitos Lindalle! Koko leirin ajan oli hyvä, mutta todella lämmin ilma ja kuuma tuli pelkästään hepan harjauksesta ja alkuverkan jälkeen tuntui kuin olisi tehnyt jo kunnon treenin! Leiri oli jälleen oikein hyvä, pääsimme tekemään erilaisia tehtäviä ja tunneista jäi hyvä fiilis. 

En oikeasti ole noin kauhistunut, kuin ilme väittää.. :D
Leiri alkoi perjantaina jolloin meillä oli ensimmäinen tunti illalla kahdeksalta. Harjoittelimme eri tempoja laukkaradalla ja otettiin mukaan myös hieman hyppyjä. Ensimmäinen kierros mentiin rauhallista laukkaa, toinen niin kovaa kuin haluasi (tietysti kaarteisiin ja lopussa tulleille estekujille piti hidastaa, joka vaikutti hieman vauhtiin) ja meidän vauhti Carterin kanssa oli 650m/min. Kovimmillaan pitkällä suoralla mentiin varmasti noin 700m/min. Viimeinen kierros mentiin sitten tutustumisluokan vauhtia ja hyvin päästiin oikeaan aikaan. Oli kyllä hauska testailla noita vauhteja, sillä yleensä mulla ei ole mitään hajua kuinka kovaa mennään. Seuraavina päivänä meillä oli sitten kaikilla kenttäkellot kädessä ja mittailtiin itse aikaa laukkakierrosten ja ratojen aikana. Aikana meillä oli laukkakierroksilla 1.35 ja ensimmäisellä kerralla jarruttelin Carteria aivan liikaa ja meille tuli kahdeksan sekuntia yliaikaa, joka oli liikaa ja jouduttiin uudelle kierrokselle jolloin saatiin kaksi sekuntia aliaikaa, joka on  hyväksytty tulos eikä virhepisteitä tule. Oli yllättävän vaikeaa päästä oikeaan aikaan, varsinkin kun ensimmäistä kertaa tuollaista teki!



Lauantaina meillä oli kaksi tuntia ja tempojen lisäksi tietysti hyppäsimme. Ensimmäisen tunnin menin Carterilla ja hyppäsimme mm. tynnyreitä, laatikoita, portaita, tukkeja, mökkiä ja menimme mäkiä. Tunti meni oikein hyvin, Carter hyppäsi kaiken hienosti ja odotin innolla päivän seuraavaa tuntia. Mutta miten kävi? Tuo tunti jäi C:n kanssa leirin viimeiseksi. Herralla oli enää yksi kenkä jalassa ja kaikki kengättömät kaviot menneet niin huonoiksi ettei niillä uskaltanut mitään tehdä, toinen etukavio hieman haljennut ja muutkin olisivat varmasti pian haljenneet jos niillä olisi ratsastanut. Kyllä harmitti kun en sen kanssa voinut jatkaa, mutta minkäs teet.. Heppa sai sitten muutaman kevyemmän päivän ja vähän raspailin sen kavioita, jotta päästiin sen kanssa edes järveen. Nyt on jalat taas onneksi kunnossa. :)



Loppuleirin meninkin sitten Vapulla, pääsin onneksi tutulla hepalla treenaamaan ja olihan se hyödyksi kun kisatkin olivat edessä. Yhtä hyvin meillä ei mennyt kun Carterin kanssa, mutta hyvin kuitenkin. Ensimmäisellä tunnilla otettiin kiellot kaksille erilaisille tynnyreille, joista toisille tullut oli ihan tyhmä sillä heppa on kyllä hypännyt ne ennenkin ja este on pieni. Toiset sitten olivatkin metsässä olevat uudet kapeat tynnyrit, joille otettiin parikin kieltoa ennenkö päästiin yli. Muuten lauantain tunti sujui hyvin.


 
Myös sunnuntaina olin tunneilla Vapulla ja molemmat menivät kivasti. Ensimmäisellä tunnilla hyppäsimme erilaisia sarjoja, hautoja ja muita teknisempiä tehtäviä. Vappu meni kaiken kerrasta, mutta hieman isommalle kuusiaita esteelle otettiin pari stoppia, kunnes päästiin ylitse. Vappu ei ollut hypännyt tuota moneen vuoteen ja itse en ollut koskaan. Saimme valita hyppäämmekö isomman avohaudan vai pienemmän haudan jossa on tukki päällä. Olin jo ennen tuntia päättänyt etten edes yritä isompaa hautaa Vapulla. Ensimmäinen tunti meni näitä esteitä hypellessä ja seuraavalla tunnilla käytimme niitä osana rataa.


Radalla oli neljätoista estettä ja suoritettiin se Vapun kanssa sujuvasti ja puhtaasti. Hieno tamma! Rata alkoi kolmen esteen kujalla, jossa oli tukkiristikko, liikennemerkkipysty ja tynnyrit. Kujalta jatkoimme valkoisen portin, kukkalaatikot, renkaat ja veneen, jonka jälkeen laukkasimme pellon toiseen päähän ja hyppäsimme tukkisarjan a-osan ja perään portin. Sitten suuntasimme haudalle josta pääsimme metsään ja käännyimme kuusikujalle. Tässä vaiheessa meinasin pudota, kun Vappu kääntyi niin nopeasti ja horjahdin hieman oikealle, mutta kyydissä pysyttiin. Matka jatkui karhuansalle, eli puuesteelle jonka hyppäsimme takaisin pellolle. Viimeiset esteet olivat toiset kukkalaatikot, renkaat ja banketti. Tälläinen oli meidän leiri tänä vuonna. Viime sunnuntaina kisailtiin muuten minikenttiksissä molempien heppojen kanssa ja niistä tulossa postausta myöhemmin. Sen voin paljastaa, että hyvin meni!
-Hanna