29. joulukuuta 2014

Joulukuulumiset ja vuoden viimeiset päivät

Jouluratsu maaston jälkeen. Kuva Veera S.


Nyt on joulupyhistä selvitty, lahjat avattu ja masut syöty taas aivan liian täyteen kaikkea hyvää. Toivottavasti teillä kaikilla oli mukava joulu! Mulla ainakin oli. Jouluaattona lähdin vähän kasin jälkeen aamulla ensin Kitille, josta sitten yhdessä tallusteltiin tallille. Menin heti harjaaman Vapun ja edellisistä vuosista poiketen en mennyt maneesiin suurimman osan muun porukan kanssa vaan lähdettiin kolmen ratsukon voimin lumiseen metsään. Tehtiinkin noin tunnin lenkki ja lunta satoi koko ajan ihanasti tuoden joulutunnelmaa. Palattuamme tallille tein Vapulle päiväruuat ja siirryin sitten kavereiden joukkoon pääkäytävälle kuuntelemaan joulurauhanjulistuksen ja tallin omistajan puheen. Vaihdettiin lahjoja ja kortteja ja yhden aikoihin olin sitten takaisin kotona. Kaikkia kivoja lahjoja tulikin saatua, isot kiitokset kaikille osallisille! :)


Tässä vähän kuvaa saamistani lahjoista. Oli kyllä tosi kivoja ja mieluisia!


Joulupäivänä lähdin liikkeelle ennen kahtatoista ja tallia kohti jälleen. Tämä olikin moneen vuoteen ensimmäinen kerta kun en viettänyt joulupäivää kotona! Vaikka aamulla väsytti ja ulkona oli omaan makuun aivan liikaa pakkasta, niin onneksi lähdin liikkeelle. Mentiin ensin Kitin ja Eepin kanssa naapuritallille hakemaan Arska, jonka sitten kaverini liikuttivat kotimaneesissa. Itse olin vain kameran takana. Meillä olikin varsin hauska reissu tallien välillä! Vaikka meillä on Eepin kanssa ikäeroa useampi vuosi niin viihdytään silti todella hyvin yhdessä ja meillä on aina hyvin hauskaa. Palattuamme kotitallille, menin harjaamaan ja varustamaan Topia maastoretkeä varten. Kiti sai käyttöönsä Elton-ponin ja näin mun ei tarvinnut mennä yksinäni vaan seikkaltiin pitkin metsää kaksistaan ja oli kyllä super hauska joulupäivän maasto. :D Reilu tunti me mentiin polkuja ristiin rastiin, hepat oli kiltisti, naurettiin paljon ja kylmäkin tuli vasta palatessamme takaisin tallille.



Myös tapaninpäivä kului tallimaailmassa aamusta iltaan. Olin jälleen liikkeellä Kitin kanssa ja meidän päivä alkoi reippaasta kävelylenkistä peltojen ylitse Ella-ponin kotitallille. Matkalla haettiin ruokaa apsilta ja sitten vaellettiin kauniissa säässä yli peltojen ja ojien tuolle kivalle pikkutallille. Kuvailin aluksi kaverini ratsastusta kentällä, eikä edes tullut hirveän kylmä! Haettiin sitten Ella sisälle ja lähdettiin tekemään taluttelulenkki ensin pellon reunaa pitkin ja sitten puikahdimme metsään. Saatuamme poni liikutettua, edessä oli jälleen peltoa ja metsää, kun käppäiltiin muutaman kilometrin päähän kotitallille. En tehnyt juuri mitään ihmeellistä pariin tuntiin, söin ja auttelin Kitiä tallihommien kanssa. Tuli siinä yksi karsinakin siivottua. Kunkahan monta kertaa tän kappaleen aikana kirjotin sanan pelto..?

Tässä sitä peltoa ja metsää, jotka mainitsin monta kertaa! Onhan nuo ihan nätit maisemat.

Kun Eepi sitten saapui tallille illalla, laitettiin Vapulle ja Ragelalle suitset päähän ja lähdettiin ilman satulaa maneesiin liikuttamaan hepot. Alkuravien jälkeen maneesi tyhjeni ja saimme sen kokonaan itsellemme. Tarkoituksena oli tehdä Vapun kanssa jotain melko kevyttä ja kivaa. Heppa alkoikin toimia heti aika kivasti ja oli pirteä. Tehtiin hieman ravilisäyksiä ja sitten harjoiteltiin tynnyriratsastusta tötsien kanssa Kitin innostama.. Heh, oltiin kyllä niin amatöörejä ja tehtiin aivan liian suuret tiet ja liian hitaasti. Paras vaihe tulikin kääntyessämme viimeiseltä tötsältä kohti lähellä olevaa maalia. Olimme aivan maneesin toisessa päässä ja edessä oli vain vapaata tilaa, sain jostain päähäni napata ohjat yhteen käteen, nostaa raippa ilmaan kuin miekaksi ja iskeä jalat kiinni hepan kylkiin. Kuvittelin ehkä olevani taiselussa örkkejä vastaan Ereborin porteilla ja huusinkin jonkinlaisen sotahuudon ilmoille..

Vappu ja kaverimme Eepi ja Raksu, kuvan nappasi Kiti S.

Vappu oli täysin hengessä mukana ja oikein ampaisi laukkaan vailla minkäänlaista hallintaa. Hupsista, ei sen ihan niin pitänyt mennä. :D Niin me sitten karautettiin maneesin keskihalkaisija hetkessä päästä päähän ja hyvä kun en nauramiseltani pudonnut kyydistä.. Heppa onneksi kuunteli pidättävät avut seinän lähestyessä uhkaavasti ja hidasti itsekin. Tuosta saatiin kyllä hienoa videomateriaalia jolle me kovasti naurettiinkin illalla. Loppu ratsastuksen Vappu oli enemmän tai vähemmän villi, mutta sain sen kuitenkin lopulta rauhoittumaan ja sen jälkeen tyttö olikin aivan super kiva ratsastaa! Tallin jälkeen menin Kitille yöksi, jossa sitten katseltiin koneelta videoita ja päivän kuvat, syötiin pizzat sekä karkkia ja katseltiin Lostin ensimmäistä tuotantokautta.


Paras pallomasu. <3

Lauantai aamu ei tehnyt poikkeusta tallille lähdön tai seuran suhteen, vaan myös silloin lähdettiin puolen päivän aikoihin liikkeelle Kitin kanssa. Sitä ennen oltiin syöty aamupalat ja katseltu vielä pari jaksoa Lostia. Saavuttuamme tallille autoimme hakemaan tuntihevoset sisälle. Carter oli ihan villi! Se vain vinkui, viskeli päätään ja pukittikin pari kertaa narun päässä.. :D Saa nähdä millainen ruuna on kun selkään pääsee kiipeämään ensimmäisiä kertoja. Tämän jälkee menin harjaamaan ja laittamaan Vappua rauhassa kuntoon. Kun sitten oltiin valmiita, lähdettiin tietä pitkin kävelemään ja heppa käyttäytyi koko ajan todella fiksusti vaikka ohi kaahaili pari idioottia jotka eivät viitsineet hidastaa sitten yhtään. Saatiin kävellä melkein Arskan kotitallille asti parin kilsan päähän, kunnes Kiti, Arska ja Eepi viimein tulivat meitä vastaan. Käännytiin sitten takasin ja jatkettiin kotipellolle. Lunta oli kivasti maassa ja nyt ollaan ainakin kerta päästy hankeen ratsastamaan, vaikka mistään kunnon hangesta ei voidakaan puhua. Vappu innostui asiasta jo alku raveissa ja annoinkin sen mennä ihan reippaasti. Otettiin laukkaakin aikas vauhdikkaasti ja jarrut olivat välillä hyvin hukassa, mutta molemmilla oli hauskaa! :) Ei siitä sen enempää, kun saan kuvat niin voin tehdä peltoilusta ihan oman postauksensa.

Nämä kolme kuvaa on otettu aikaisemmin joulukuussa yhdellä koulutunnilla. Kuvat Linda P.



Sunnuntaina mulla oli ohjelmassa puolet päivätallista, sekä kouluvalmennus reilun viikon tauon jälkeen. Tallihommat meni tosi nopsaan ja kivuttomasti. Kun työt oli tehty, kävin harjailemassa Topin ennen valmennusta. Valkussa olin jälleen Ciaon kanssa ja ei ollut mikään paras tunti. Tehtiin koko maneesissa yhden kenttäohjelman pätkiä ja vaikka tehtävät sujuivat ihan okei ja valmentajalta tuli kehuja niin itse en ollut yhtään tyytyväinen. Hevonen oli vasemmalle aika jäykkä ja yritti juosta alta pois pää korkealla. Oikealle se olikin paljon parempi ja myös toinen suunta parani hieman loppua kohden. Alkuverkassa Ciao heittäytyi ihan pelleksi. Laukkasimme viimeiseen suuntaan kun se yhtäkkiä keksi oven vieressä olevat valkoiset ämpärit ja sinkaisi niitä pakoon keskelle. Ei toki oltu nähty niitä ikinä aikaisemmin.. Pari kertaa sitten meni siihen kun yritettiin päästä ämpäreiden ohitse laukassa, mutta päädyttiin maneesin keskelle. Kyllä me lopulta päästiin niiden ohitse ihan fiksusti ja vaikka hevonen kyttäsi niitä hieman vielä tehtävässäkin, niin ei tehnyt niistä enään sellaista numeroa. Koko tunnista jäi aika turhautunut ja tylsä fiilis. Tiedättekö, yritin toteuttaa tehtävät mahdollisimman hyvin ja pää oli mukana, mutta sydän ei. Tuolla tunnilla mulla olikin hirmuinen ikävä Carterin selkään ja yhteisiin treeneihin sen kanssa, joten eihän siitä oikein mitään tullut.
-Hanna

27. joulukuuta 2014

Kisakausi 2014

90cm kotitallilla, kuva Linda P.

100cm kotitallilla. Juuri tällä esteellä putosin verkassa, kuva Annu P.


Kauden alkaessa tarkoituksena oli kilpailla vain Carterin kanssa, mutta päädyin radoille myös kahden muun hevosen selässä. Kilpailin kolmessa lajissa, jotka olivat esteet, koulu ja kenttä. Kilpailut käytiin seura- ja aluetasolla. Tänäkään vuonna en onnistunut pysymään joka kisoissa selässä, vaan kerran pääsin tutkimaan radan pohjaa! Tämä onneksi verkassa ja itse rata sujui kivasti. Kurkataan nyt sitten vielä vähän lähemmin kuluneeseen kisakauteen, joka on ollut ehdottomasti yksi parhaista ja monipuolisimmista tähän asti.

Verkkailua KaRan kisoissa keväällä. Kuva Laura K.

Kouluverkkaa KaRalla keväällä. Kuva Laura K.


Carter
Tavoitteet: Tasaisia, puhtaita ja hyviä ratoja sekä koulussa että esteillä. Koulussa parempia prosentteja ja esteillä 90-100cm luokkia. Kentässä päästä maaliin asti maastosta.
Kisoja yhteensä: 21
Estestartit: 13
Koulustartit: 4
Kenttästartit: 4
Voitot/sijoitukset: 7
Kauden kohokohta: Ensimmäiset yhteiset kenttäkisat.

Maastoverkkaa keväällä Niinisalossa. Kuva Aino H.

Kotitallin hienosti sujuneet vappukisat. Kuva Laura K.


Kilpailut listattuna:
•23.2.2014, seuraeste, 80-90cm, 0-hyl, sija 9/13
•23.2.2014, seuraeste, 90-100cm, 0-4vp sija 3/8
•23.3.2014, seuraeste, 90cm, 4vp, sija 10/16
•23.3.2014, seuraeste, 100cm, 4vp, sija 9/16
•13.4.2014, seuraeste, 90cm, 0/4vp, sija 4/7
•13.4.2014, seuraeste, 100cm, 8vp, sija 4/4
•27.4.2014, seurakoulu, heB, 66.957%, sija 3/6
•1.5.2014, seuraeste, 80-90cm, 0-0vp, sija 1/12
•1.5.2014, seuraeste, 90-100cm, 0-0vp, sija 1/9
•10.5.2014, aluekoulu, heB, 51.848%, sija 40/40
•11.5.2014, seuraeste, 80cm, 0-0vp, sija 14/59
•11.5.2014, alue-este, 90cm, 12vp, sija 62/72
•17-18.5.2014, aluekenttä, harraste, virhepisteet 123.1, sija 46/?
•25.5.2014, seuraeste, 80cm, 0vp, sija 1/33
•11.6.2014, aluekenttä, harraste, hylätty rataesteillä
•3.8.2014, seura minikenttäkilpailut (koulu+maasto), harraste/tuttari, virhepisteet 49.6, sija 3/8
•20-21.9.2014, aluekenttä, harraste, virhepisteet 91.2, sija 31/40
•28.9.2014, aluekoulu, heB, 55.300%, sija 24/25
•5.10.2014, seuraeste, 90cm, 0-0vp, sija 3/14
•12.10.2014, seurakoulu, heB, 59.000%, sija 8/13
•2.11.2014, seuraeste, 90cm, 0vp, sija 1/46

Aivan pipariksi mennyt koulurata Ypäjän kisaviikon kenttiksissä. Kulmassa oli pahapaha mörkö! Kuva Aino H.

Ypäjä harraste esterataa, kuva Aino H.


Vappu
Tavoitteet: Energinen ja innokas hevonen kouluradalla ja puhdas maasto.
Kisoja yhteensä: 1
Kenttästartit: 1
Voitot/sijoitukset: 0
Kauden kohokohta: Ainoat kisat menivät hyvin ja olimme ensimmäisiä ei-sijoittuneita.

Minikenttiksien maastosta tultu juuri puhtaasti maaliin, kuva Linda P.


Kilpailut listattuna:
•3.8.2014, seura minikenttäkilpailut (koulu+maasto), aloittelevat, virhepisteet 51.9, sija 5/13

Ciao
Tavoitteet: Selviytyä radoista putoamatta.. Ja tietysti mahdollisimman pienin virhein ja ruusukkeita tavoitellen. ;)
Kisoja yhteensä: 2
Estestartit: 2
Voitot/sijoitukset: 2
Kauden kohokohta: Seuran seniorikulta esteratsastuksesta.

Kilpailut listattuna:
•7.12.2014, seuraeste, 90cm, 0-7vp, sija 2/4
•21.12.2014, seuraeste, 90-100cm, 0-8vp, sija 1/4
-Hanna

Niihama 80cm keväällä, kuva Aino H.

Ensimmäiset kilpailut Ciaolla ja korkeutta 90cm, kuva Linda P.

24. joulukuuta 2014

Merry Christmas!

Hyvää joulua kaikille lukijoille ja muille blogiin eksyville! :)
Toivottavat Hanna sekä jouluaamun ratsu Vappu. Kuvista isot kiitokset Veeralle.




23. joulukuuta 2014

Hevosten hoitajana

Mulla on tällä hetkellä hoitohevosina kolme heppaa, jotka ovat kaikki olleet esillä täällä blogissa. Kaikki ovat omalla tavallaan tärkeitä ja rakkaita ja niiden kanssa on kiva puuhailla. Ratsastuksen lisäksi tykkäänkin tehdä hevosten kanssa myös paljon kaikkea muuta ja mielestäni voidakseen tulla hyväksi ratsastajaksi pitääkin hevosten kanssa viettää aikaa muutenkin kuin selästä käsin. Hevosista voi oppia niin paljon myös ihan maasta päin! Tämän takia pidän ihan pelkästä hevosten harjailusta ja esimerkikisi taluttelusta. Välillä menenkin vain taluttelulenkille, enkä nouse ollenkaan selkään. "Normaalin" hoitamisen lisäksi viihdyn hyvin myös kisahoitajana. Nyt on tullut käytyä kisoissa vähemmän mukana kun olen yleensä itse ratsastanut samoissa karkeloissa. Ennen kun aloin käydä ulkoluolisissa kisoissa, kävin varmaan parisen vuotta mukana hoitajana ja opin paljon. Se olikin hauskaa, mutta myös varsin hyödyllistä, sillä nyt on ollut paljon helpompi käydä itse kisoissa kun on jo päässyt kisamaailmaan sisälle ja ekoissa omissa kisoissa en ollut aivan kuutamolla! Jokin aika sitten tuli toivetta tehdä postaus siitä, mitä yleensä teen Vapun kanssa ja koska tällainen postaus on ollut aiemminkin mielessäni niin päätin tehdä postauksen jossa käyn läpi kaikki kolme hevosta.

Kuva Linda P.


Otetaan ensimmäisenä tarkasteluun pitkäaikaisin ja tärkein hoidokkini, Carter. Sen kanssa puuhastelut ovat kaikkein rajallisimmat koska kyseessä on kuitenkin tuntihevonen. Hoidan ruunaa listojen mukaan jokaisena päivänä viikossa, tokikaan en ehdi sitä aivan päivittäin punaamaan.. Tämä kuitenkin on tietysti tarkoitus, mutta välillä täysi mahdottomuus hevosen tehdessä tunteja. Hoitajan tehtäviini kuuluvat totta kai hevosen huolellinen harjaus ja muu siistinä pito. Leikkaan ja siistin mm. sen harjan, hännän ja jalkakarvat. Tälläkin hetkellä se on parturin tarpeessa, mutta koska se viettää lomalaisen elämää, en ole pitänyt leikkuupuuhissa kiirettä. Välillä olen muutenkin tosi laiska leikkaaman sen harjan ja saatan tehdä sen pienessä kiireessä kisoja edeltävä iltana.. Kerran taisin tehdä sen jopa samana aamuna puoli tuntia ennen lastausta?

Mun suosikki. <3

Harjauksen yhteydessä tarkastan myös Carterin kunnon yleisesti. Onko sille tullut hiertymiä, haavoja tms. ja onko esimerkiksi jaloissa turvotusta. Yhteen aikaan se onnistui aina hokkiaikaan saamaan pikkuhaavoja tasaisin väliaijoin, mutta nyt se on pysynyt aika ehjänä.. Näiden juttujen lisäksi pesen myös varusteet ja harjaan suojat plus pesen juoma- ja ruokakipon. Myönnetään, olen aika laiska pesemään mitään ja jätän pesut monesti viime tippaan vaikka sille kisa-aamulle. Silloin kun innostun pesemään, pesen yleensä useammat varusteet kerralla. Kesäisin käyn joko syöttelemässä tai keräämässä ruohoa ennen kuin Carter pääsee laitumelle hoitamaan lihoamisensa ihan itse. Tuntsarin hoitajana tehtäviin kuuluu myös taluttaa heppaa aina tarvittaessa tunneilla.

Tässä sitä hoidetaan hoitajan tehtäviä ja talutellaan heppaa viime talvena, vaikka mieli teki lähteä lämpimään kotiin peiton alle. Muistan miten tolloin oli aivan jäätävän kylmä ja sen näkee kyllä vaatetuksestakin..! Kuva Kiti S.


Toinen huollettava hevonen on Topi, jonka kanssa olen nyt puuhaillut muutaman vuoden epäsäännöllisesti. Syksyllä 2013 aloin hoitamaan ruunaa enemmän säännöllisesti. Topin kanssa voin puuhailla vapaammin sillä se ei ole tallin hevosia vaan yksityinen. Sen kanssa teen paljon samoja juttuja kuin Carterinkin eli harjaan ja katson haavat ja muut poikkeavuudet, pesen kipot ja varusteet ja kerään ruohoa/käyn syöttelemässä. Näiden lisäksi vien tarhaan vettä ja omistajan pyytäessä teen hepan iltasapuskat tai siivoan karsinan. Nämä jälkimmäiset eivät kuitenkaan kuulu joka päivisiin tehtäviini. Noin kerran viikossa käydään omistajan pyytäessä Topin kanssa maastoilemassa tai vaihtoehtoisesti käyn välillä myös pelkästään taluttelemassa. Jos haluan, saan käydä kävelemässä myös muulloinkin kuin varsinaisina kävelypäivinä.


Sitten viimeisenä se Vappu, joka myöskin on yksityinen heppa. Vapun kanssa on kaikkein vapaimpaa ja ollaankin reilun parin vuoden aikana kokeiltu kaikenlaista yhdessä. Meillä ei juuri ole rajoitteita siinä mitä voidaan yhdessä tehdä ja se tekee Vapun kanssa puuhailusta hyvin hauskaa! Vapun voin hoitaa joka päivä viikossa, jos haluan ja ehdin. Yleensä kuitenkin hoidan sen vain kun käyn liikuttamassa hepan tai kun omistaja sitä pyytää. Mulla on viikossa yksi vakkaripäivä ja välillä saatan olla vastuussa hevosesta melkein viikonkin verran kerralla jos omistaja on muualla. Vapun kanssa teen ihan näitä samoja juttuja kuin Carterin ja Topinkin: harjaan, pesen kipot ja varusteet, tarkistan voinnin, pidän hepan siistinä, teen ruuat, syöttelen ennen laitumelle menoa.. Ratsastamassa käyn yleensä joka tiistai. Halutessasi saan myös käydä muina päivinä maastoilemassa ja kesäisin uittamassa. Vappu on kunnon monitoimiratsu ja teenkin sen kanssa kaikkea mahdollista. Koulua, esteitä, puomeja, maastoilua, uittoa, satulalla ja ilman, maastakäsin juttuja.. Kerran oltiin kaverini kanssa molemmat kyydissä, välillä mennään kangilla koulua ja seuraavalla kerralla päässä on kuolaimettomat tai karautetaan pellolla niin kovaa kuin pääsee ja sitten lähdetään rämpimään metsään ja keräämään marjoja. Halutessani voin myös mennä Vapulla valmennuksiin ja käydä kisoissa, niinkuin tein viime kesänä ja syksyllä.

Kuva Kiti S.

Tällainen postaus tällä kertaa! Seuraavaksi sitten jotakin jouluista postausta, sillä aattoon on enään kaksi yötä.. Aattona menen perinteisesti aamulla tallille ja tänä vuonna kiipeän tonttulakki päässä Vapun selkään ja tehdään yhdessä jotain kivaa. :) Vielä on muutamat lahjat paketoimatta ja jouluvalmisteluja tekemättä, mutta eiköhän tässä ehditä. Hyvät joulun odotukset teille kaikille!
-Hanna

19. joulukuuta 2014

Every horse has something to teach

Keskiviikkona olin Ciaon kanssa hyppäämässä estevalmennuksessa ja koska sain kivoja kuvia treeneistä heti eilen, niin saatte nyt lukea jonkinmoisen valmennuspostauksen. Ennen tunnin alkua käytiin rakentamassa muutamat esteet maneesille. Toisella pitkällä sivulla meillä oli pystyistä koostuva kolmoissarja, radanpoikkitiellä suunnanvaihtopysty ja suurinpiirtein lävistäjällä okserin ja pystyn sisältävä kahden askeleen sarja. Verryteltiin itsenäisesti askellajit läpi ja alettiin sitten ottaa hyppyjä yksittäiselle pystylle. Tulimme ensin vasemmassa laukassa ja vaihdoimme esteellä suunnan oikeaan. Tultuamme tämän pari kertaa hyvin, vaihdoimme suuntaa. Ensimmäinen hyppy oli taas vähän sellainen, apua miten tämä oikein hyppää pomppaus, mutta toisella kerralla maltoin itse paremmin ja hyppy lähti paremmalta paikalta. Laukat vaihtuivat joka kerralla ongelmitta esteen päällä.

Kaikki kuvat Kiti S. Tällä kertaa hieman pienempiä kuvia, jotta laatu olisi edes jonkinlainen. Koittakaa kestää näitä maneesikuvia kunnes päästään taas ulos..



Jatkoimme pystyn hyppäämistä vasemmasta kierroksesta vaihtaen edelleen suunnan ja jatkoimme sitten okseri-pystysarjalle. Jostakin syystä en hahmottanut okseria ollenkaan enkä nähnyt ponnistuspaikkaa kunnolla. Joka kerta selvittiin kuitenkin hyvin yli, vaikka kerran tulikin hieman turhan suuri hyppy. Koska en nähnyt paikkaa, ratkaisin asian ratsastamalla eteen ja Ciaohan sitten loikkasi kunnolla esteen yli. Muuten sarja sujui hyvin ja askeleita tuli joka kerta oikea määrä. Seuraavana tehtävänä meillä oli suunnanvaihtoeste oikeassa laukassa ja jatkaa sen jälkeen vasemmalle päädyn kautta kolmoissarjalle. Tultiin tämäkin pariin kertaan, eikä se tuottanut meille Tahvon kanssa ongelmia. Lopuksi vielä yhdistimme tehtävät ja hyppäsimme pienen radan noin 85-90cm korkeudessa. Alkurata oli sama kuin viimeisimpänä hyppäämämme tehtävä ja sen jälkeen jatkoimme yksittäisen pystyn aivan uudesta suunnasta vaihtaen jälleen suunnan. Viimeisenä tulimme vielä sarjan, mutta tällä kertaa pysty-okserina. Rata meni meidän osalta oikeasti tosi kivasti ja yksi kerta riittikin mainiosti.




Se lyhyt aika mitä olen nyt Ciaon kanssa harjoitellut, on ollut oikeasti todella kivaa ja olen saanut oppia ratsastuksesta uusia asioita. Varsinkin hyppääminen tämän hevosen kanssa on niin ihanaa, sillä se todellakin rakastaa esteitä ja on niin tosissaan ja innoissaan. Hyvä kun se eilenkään malttoi odottaa laukka-apuja kun oli meidän vuoro lähteä tekemään tehtävää.. :) Ciao on myös siitä hyvä ratsu, että vaikka itseäni jännittäisi jokin este niin voin luottaa hevosen menevän siitä ylitse. Vaikka en esimerkiksi aina näkisikään ponnistuspaikkaa, voin luottaa hevoseen. Kunhan vain pidän ohjat kädessä ja ratsastan pohkeilla eteen, Ciao hoitaa homman kotiin. Eilenkin se pelasti mut pariin otteeseen. Eiköhän tästä kuitenkin pikku hiljaa harjoitellen aleta päästä siihen tilanteeseen, jossa alan osata hallita hevosta aina paremmin ja paremmin ja yhteistyö muuttuu toivottavasti saumattomammaksi.




Sunnuntaina meillä onkin Tahvon kanssa toiset yhteisen kilpailut joissa hyppäämme 90cm ja jos pääsemme uusintaan niin hypimme ensimmäisen yhteisen metrin. Ensimmäisten kisojen pohjalta on nyt paljon helpompi lähteä tulevalle radalle, sillä mulla on jonkinlaista käsitysti Ciaon toimivuudesta siellä ja tiedän mm. kuinka pieniä kaarteita pystymme tekemään. Vaikka Ciao onkin ihana hevonen ja sen kanssa on ilo tehdä töitä, niin kaipaan Carterilla ratsastusta hirmuisesti.. Olen mennyt niin pitkään vakituisesti ja aktiivisesti vain Carterilla että pieni vaihtelu tekee toki välillä hyvää ihan mun kehityksenkin kannalta, mutta totta kai mulla on ikävä sen selkään. Mulla ei ole tietoa koska pääsen sen selkään taas, edes kävelemään. Ciao on mulle omalla tavallaan jo tärkeä, pidän siitä kovasti ja olen oppinut jo luottamaankin siihen. Se ei silti ole sama kuin Carter, ei mitenkään. Carter tulee aina olemaan mulle ihan erityinen hevonen, jota voin kutsua ystäväkseni. Toivon, että pääsemme vielä treenaamaan yhdessä ensi vuoden puolella, mutta ainakin siihen asti Ciao saa toimia vararatsuna ja sillä onkin vielä paljon annettavaa.
-Hanna

15. joulukuuta 2014

Tonttukuvia Ossin kanssa

1.


Tällä kertaa luvassa täysin kuvapostaus, jonka pääroolissa on blogissa jo aiemmin lyhyesti esitelty aasiherra Ossi! :) Käytiin tuossa yhtenä päivänä kuvailemassa hieman "talvisia" kuvia Ossin kanssa pellolla ja metsässä. Kuten kuvista huomaatte,  ainoa talvinen asia oli meidän tonttulakit.. Nyt siis viimein Ossikin pääsee hieman näkyville tässä blogissa. Kuvaajana ja apuna toimi ihana luottokuvaaja Linda. Mitäs tykkäätte kuvista, mikä on teidän lemppari? :)
-Hanna

2. "Syön sun naaman, kun toit mut tänne ja yrität vielä lähennellä!"

3.

4.

5. Osasi aasipoika poseerata nätistikin. :)

6. Mun tonttulakki on tarkoitettu kypärän päälle ja ilman kypärää se oli hieman suuri.. :D Huomatkaa muuten, riimunnarukin on joulun väreissä!

7. Ossia ei kiinnosta. Se on todella kapisen näköinen, sillä otettiin se matkaan mukaan suoraan tarhasta ja harjattiin vain karva kikkuraksi sateen jäljiltä..

8.

9. Onhan se vaikeaa keskittyä kun joutuu seisomaan paikallaan ruuan ympäröimällä polulla!

10. Kaksi palloa. Linda kertoi jonkin hauskan jutun. :D



13. joulukuuta 2014

Onnistunut estefinaali




MäkkyläCupin finaali ratsastettiin viime sunnuntaina ja samalla ratkottiin myös seuran mestaruudet. Aamu alkoi pikaisella aamupalalla ja sitten juoksinkin jo bussiin, josta täpärästi myöhästyin. Koska pyörä oli jäänyt edellisenä päivänä tallille, laitoin äkkiä kaverille viestiä onnettomasti alkaneesta matkastani ja pian mut käytiinkin noutamassa tallille. Vararatsuna kisoissa toimi Ciao ja sitä meninkin heti puunailemaan tallille saavuttuani. Kymmenen aikoihin lähdettiin maneesille rakantamaan rataa, josta löytyy piirros tästä alta. Sitten vain kävelin radan, maksoin ilmottautumisen ja ilmottauduin talkoohommiin equipeen. Ensimmäisenä luokkana oli 80cm ja jäin seurailemaan luokan verkan sekä ensimmäisen radan, jonka jälkeen palasin talliin varustamaan Tahvoa. Meidän luokkana oli 90cm, joka oli seuraavana luokkana vuorossa.

Tässä tämä huikean upea ja taiteellinen ratapiirroa jonka kyhäsin kokoon kiireessä ja huonolla sovelluksella..! Mittasuhteen on aivan pielessä yms. Perusrata oli esteet numero 1-8 ja uusinta sitten 9-12.



Jollain oli hieman virtaa! 



Käppäiltiin sitten maneesille ja muutama metri ennen ovea meitä vastaan tuli pari ihmistä, jotka oli Ciaon mielestä muka pahoja ja se kääntyikin ympäri ja yritti kadota paikalta.. Käänsin sen ympäri ja ja enää ei pelottanut ja päästiin lopulta turvallisesti sisälle maneesin. Alettiin vähitellen verkkailemaan ensin ravissa ja sitten laukassa. Ratsastin parin erikoisemman esteen ohitse, jotta heppa näkisi ne eivätkä ne olisi sitten radalla yllätyksenä. Sileä verkka meni ihan kivasti, tosin varsinkin laukassa Tahvo oli aika vahva. Verkkahypyt otettiin ensin pystylle ja sitten okserille. Molemmille hypyt sujuivat hyvin ja otettiinkin ihan vaan pari onnistunutta hyppyä. Okserille en meinannut millään nähdä paikkaa, joten pidin vain ohjat kädessä ja pohkeet kiinni ja ohjasin Ciaon esteelle. Pystyin täysin luottamaan siihen että heppa kyllä hyppää ja hyvin me joka kerta yli mentiinkin. Lähdettiin radalle muistaakseni toisina ja sitä ennen käytiin kävelemässä odotusalueella ensimmäisen ratsukon suorittaessa rataansa.




Radasta mulla ei ole oikein mitään ihmeellistä kerrottavaa tai analysoitavaa.. Perusradalla oli kahdeksan estettä ja kaikki mentiin puhtaasti. Radassa oli muutama hieman haastava tie ja välillä olin aika hukassa ponnistuspaikan kanssa ja hepan ohjaus olisi voinut olla vielä tarkempaa, mutta kaikesta selvittiin kunnialla. Uusintaan saatiin uusi lähtömerkki ja sitten vain ratsastamaan sijoituksesta ja kamppailemaan mestaruuksista! Uusinta sujui samalla hyvällä menolla aina esteelle numero 11, eli sarjan a-osalle. Yritin hieman uhkarohkeasti lyhintä mahdollista tietä esteiden 7 ja 8 välistä ja tämä koitui meidän kohtaloksi. Oli ihan pienestä kiinni etten saanut käännettyä Tahvoa tarpeeksi, jotta oltaisiin saatu se yksi tarvittava suora askel ennen hyppyä. Kaiken lisäksi heppa kompastui juuri esteen edessä ja multa lähti ohjat. Aika ninjoja oltaisiin saatu olla jos siitä oltaisiin vielä yli päästy! Vasemmalta luikahdettiin sitten ohi ja uusi yritys hieman pidemmällä tiellä. Toisella kerralla puhtaasti yli ja loput kaksi estettä sujuivat taas ongelmitta.




Niinhän siinä sitten kävi että vaikka virhepisteitä tuli, niin sijoituttiin toiselle sijalle ja kaiken lisäksi voitin tänä vuonna seuran seniorimestaruuden, eli kultaa tuli! Nyt onkin kaikki värit kasassa, kun viime vuonna tuli pronssi ja edellisenä hopea. :) Tosi tyytyväinen voin kyllä olla. En ollut ennen kisoja hypännyt Ciaolla lähiaikoina kuin pari hassua estettä ja ysikymppiä en ikinä sen kanssa. Nämä olivat myös meidän ensimmäiset yhteiset kilpailut, joten tästä on hyvä jatkaa. Ainoa virhekin oli täysin mun moka, kun päätin ottaa riskin ja tällä kertaa se ei kannattanut. Ensi viikolla on luvassa vuoden viimeiset kilpailut kun kisataan valmennustuntilaisten mestaruuksista ja tällä kertaa tiedän paremmin mihin me Ciaon kanssa pystytään ja mikä on meille vielä liikaa. :) Tämän postauksen kuvista iso kiitos Lindalle, joka muuten pomppi Tahvon kanssa hienosti puhtaan seiskakympin.
-Hanna